generated by sloganizer.net

perjantaina, toukokuuta 11, 2007

Osasto Freud - jyrkänteeltä mereen

Luin tuossa jokin aika sitten ystäväni mielenkiintoisia unitarinoita. Itselläkin on ollut taipumusta joskus nähdä merkillisiä unia. Jotkut niistä on jälkeenpäin voinut ajatella enneuniksi.
Eräänäkin aamuna ihmettelin, miksi unessani esiintyi tyttö X ja poika Y. Heillä oli jotain pientä härdelliä siinä unessa. Myöhemmin nämä sielut kohtasivat toisensa ja nyt he ovat naimisissa. Tulkitsin uneni enteeksi ja minua alkoi pelottaa. Hyvin jännä.

Kummallisin olento, joka nyt äkkiseltään unistani tulee mieleen, oli meikattu nuori hirvi, jolla oli otsatukka. Tuon ehkä olisin voinut jättää mainitsemattakin. Hirvi esiintyi samassa unessa, jossa X:n ja Y:n suhde sai ensi kipinät.

Kuitenkin. Viime yönä näin taas kummallista unta. Valitettavasti en muista siitä asioita kovin hyvin, mutta ratkaisukohdat koitan nostaa esiin.


Olimme autossa. Meitä oli neljä. Kaksi jotain vanhempaa henkilöä sekä tuttu tyttö, johon olin joskus ihastunut. Olin etupenkillä. Toinen vanhemmista henkilöistä muistaakseni ajoi. Ajelimme rannikolla, mutta korkealla merenpinnasta. Saavuimme meren rantaan. Alas mereen oli jyrkkä pudotus. Kuljettaja kaarsi jyrkänteen reunalle, auto kääntyi nippa nappa, oikea eturengas nuoli jyrkänteen reunaa. Huokaisin helpotuksesta. Ihmettelin miksi pitää ajaa noin läheltä?

Kuljettaja kaarsi laajan ympyrän ja lähestyi jälleen jyrkänteen reunaa. Ihmettelin kuskin puuhia, mutta ajattelin, että kääntyyhän se, kun se äskenkin kääntyi. Oikea rengas nuoli jyrkänteen reunaa ja lipsahti rotkoon, yhtäkkiä koko auton keula oli rotkossa ja auto tasapainoili jyrkänteen laidalla. Toinen vanhemmista henkilöistä pääsi jotenkin takaikkunasta maalle. Sen jälkeen minun tasapainoni horjahti eteenpäin ja auto tippui jyrkänteeltä suoraan meren kuohuihin. Minä, toinen vanhempi henkilö ja entinen ihailuni kohde menivät mukana.

Mutta oltiin unessa. Myöhemmin minä itse olin elossa ja sain kuulla, että nämä kaksi muuta olivat kuolleet tässä tapaturmassa. Minun tasapainoni oli pettänyt autossa. Sen takia auto tippui. Jos vain olisin pysynyt skarppina...

Koko loppu unen ajan, en tiedä kauanko, tunsin suunnatonta paniikkia ja loputonta surua. Olin totaalisen järkyttynyt. Se tyttökin. Nuori tyttö, koko elämä edessä. Ei voi kuvitellakaan sellaista tunnetta mitä se oli, mutta arvelen, että unessa sitä saattaa päästä aika lähelle.

Onneksi se oli unta ja väsyneen alitajunnan tuotosta. Olethan oikeasti kunnossa tyttö?

Ei kommentteja: