generated by sloganizer.net

lauantaina, maaliskuuta 31, 2007

Taikauskoinen tarina ja Rukan festarit

Serkkupojan serkkupoika kertoi yhden aika jännän tarinan. Ainakin kaikki jokseenkin taikauskoiset saattavat saada jotain kiksejä.

Serkkupojan serkkupoijjalla oli aikaa sitten kaksi tuttua tyttöä. Tytöt olivat myös keskenään kavereita. Tyyppi oli jokseenkin kiinnostunut molemmista, mutta molempia ei tietenkään voinut saada. Toisen kanssa kaveri syvensi suhdettaan ja se kestikin jonkin aikaa. Tyttöjen ystävyyssuhde kariutui. Huhun mukaan mustasukkaisuudella oli lusikkansa sopassa. Toinen tyttö oli kieltänyt toista olemassa yhteydessä serkkupojan serkkupoikaan.

Aikanaan tytön ja jantterin suhde tuli tiensä päähän. Toinenkin tyttö oli jo löytänyt itselleen kaverin. Nykyään molemmat tytöt ovat kuulemma tahollaan onnellisia. Toisen tytön elämänkumppanin nimi on Matias. Toisen tytön elämänkumppanin nimi on Mattias.

Niin ja taikauskoisille. Serkkupojan serkkupojan toinen nimi on kuulemma Matias.

Mutta se siitä.

Uskokaa tai älkää Kuusamossa on ensi kesänä ihan oikeat fesarit! Uskomatonta, mutta totta! Kuusamo-Ruka Open Air Festival. Ja siellä on ihan oikeita esiintyjiäkin: Irina, Indica, Tiktak, Kotiteollisuus, Neljä Ruusua, Uniklubi etc.
Oho. On sitä odotettukin. Toivottavasti ei jää viimeiseksi kerraksi.

Kaikki kansalaiset, rynnikää joukolla Rukalle festareille! Ajankohta vain vähän ihmetyttää. Samaan aikaan kuin Qstock Oulussa. Riittääkö Rukalle saakka katsojia?

perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

What have you done?

Hmmm.... Radioni soi keittiössä. Yle äksältä kuului Within Temptationin What have you done. Surffasin samalla televisiokanavia. Voice TV:ltä näkyi Within Temptaionin What have you done. Jatkoin surffausta. MTV:ltä näkyi Within Temptationin What have you done.

AAARGGH!!!

Oliko tämä joku vihje? Mitä minä sitten olen tehnyt????? PRKL! Inhoan vihjailua.

torstaina, maaliskuuta 29, 2007

Salma, Suomi ja Sisu

Salma Hayek on saanut uuden tittelin. Salma on palkittu elokuvamaailman parhaimmista rinnoista. No ei kai tuota vissiin käy kiistäminen.

Suomen jalkapallomaajoukkue nöyryytti suomalaisia häviämällä karsintalohkon jumbolle Azerbaidzhanille (olipas muuten vaikea maan nimi, melkein vaikeampi kuin Ben Zyskowicz, joka tuokin piti tarkistaa) 1-0 säälittävän peliesityksen jälkeen. Valmentajavelho Roy Hodgsonikin näytti olevan unessa. Pyyhki oikein unihiekkaa silmistä välillä kun häntä näytettiin. Pah. Meni maku koko hommaan. Heihei EM-kisat.

Sisusta ei ollut mitään sanottavaa, piti vain saada joku kolmas ässä tuohon otsikkoon. Mutta maajoukkueen jalkapalloilijoilla sitä sisua ei kyllä tänään ollut.

Matti Vanhanen on muuten saanut pokattua aika kissan. Merikukkis on aika jees.

maanantaina, maaliskuuta 26, 2007

Elämän tarkoitus on piilottaa luu mahdollisimman hyvin

Nyt on taasen ollu semmonen tunnelma, että miksi minä olen täällä? Että niinku aikaansa kait tässä tuhlaa kun käypi tätä koulua. Ihan paska homma.

No, arvatenkin motivaatio ei sitten ole kovin korkealla. Jos sitä nyt onkaan. Sain taas kehotuksen tänään, että jätä pois se ja keskity niihin pääsykokeisiin tosissaan. Hyvä neuvo ei sitä voi kieltää. Jotenkin vain ei uskalla. Tuntuu, että pitää kait se olla se takaportti. Että jos ei pääsekään sinne kouluun niin on kait se joku koulu käytävä.

Ja pysyyhän sitä vireänä kun opiskelee. (ja muita tyhjiä selityksiä).
Juuri olen kirjoittanut noin 17 000 merkkiä esseetä aiheesta verkkokirjoittaminen ja silti kirjoitan vain täyttä soopaa tänne verkkoon. Ei tainnut mennä perille siis?
Tai no, eihän tämä nyt täyttä soopaa ole, tulevaisuuttani vain tässä mietin. Se ei kait ole täyttä soopaa?


Vieläkin mielenkiintoisemman neuvon sain tuon ensimmäisen kehotuksen (tarkistin muuten kirjoitusasun kielitoimistosta ja järkytyin. Kehottaa. Ei kehoittaa. Olen tainnut tähän asti luulla toisin. Kehotta olisi niinkuin antaa keho jollekin, joten ajattelin, että kehoitus olisi oikein. Mutta ei. Se onkin kehotus.) jälkeen.
Kehotus kuului: "Hanki koira. Voitte sitten yhdessä miettiä ja murehtia. Ja huomaisit että tärkeintä on piilottaa luu mahdollisimman hyvin."
Kiitoksia noista kauniista sanoista, saivat minut vallan hyvälle tuulelle ahdistuksen keskellä.

Tämä on taivahan tosi. Ja hankkisinkin varmasti, mutta jotenkin tuntuu, että minusta ei nyt ole tarpeeksi hoivaamaan sitä. Tosin opiskeluaikana on kuulemma parhaiten siihen aikaa, jos joskus? Onko näin?


No jos hankkisin joskus niin ihan ykkösvaihtoehto olisi kyllä kultainennoutaja. Minä niin tykkäsin meijän Renestä. Toisaalta se vaatisi kyllä paljon tilaa, että joku pienempi ehkä siinä mielessä olisi parempi. Arvelinkin, että staffordshirenbullterrieri olisi sitten mukava. Molemmat on ihan erilaisia ja erinäkösiä, mutta molemmat näyttää niin minulta kuitenkin.

Noh, tuskinpa se hurtan hankkiminen olisi mikään ratkaisu. Kyllä itsellä pitäisi olla asiat ensin kondiksessa täysin, ennen kuin voi uutta perheenjäsentä hankkia. Vaikka toisihan semmonen kirppusäkki vähän rutiinia ja kaverin.

lauantaina, maaliskuuta 24, 2007

Häkkisen Mika skuuppaa Iltalehteä

Kansainvälinen lehdistö taisi saada kirjoiteltavaa kun Häkkisen Mika sanoi Iltalehdessä, että Hugo-pojasta voisi tulla formulakuski ja että (Fernando) Alonso voittaa Kimin (Räikkönen).
Iltalehti taisi saada skuupin. Julkaisi mielipiteen ensimmäisenä. Iltalehden otsikko huusi, että Häkkinen HALUAA Hugosta formulakuskin.

No jos jutun lukee, niin eihän hän nyt varsinaisesti sitä halunnut. Tuumasi vain, että voi se olla hyvinkin mahdollista, että Hugosta tulisi formulakuski. Poijjalla kuulostaa olevan luonnetta siihen. Ja että isukki voisi varmaan sitten neuvoa hyvin.
En tiedä, ihan fiksuja kommentteja, toisin kuin otsikosta ehkä voisi ymmärtää.

Sitten jos avataan vähän tätä Fernando ja Kimi kuviota, niin siellä taustallahan kummittelee McLaren-talli, johon Häkkisellä yhä on tiukat ja läheiset yhteydet. Se voi olla, että ihan rehellistä mielipidettä ei Häkkiseltä tästä asiasta saakkaan. Alonso ajaa McLarenilla ja on luultavasti sen takia Häkkisen "suosikki".

Angelina Jolie on taasen keventänyt kukkaroaan reilut 75.000 euroa ja antanut sen sudanilaiselle terveysklinikalle. Valmistuttuaan aseman pitäisi pystyä hoitamaan 150 000 potilasta.
Siitä voisivat raharikkaat ottaa mallia. Voisi sitä riihikuivaa käyttää muuhunkin, kuin kartanoiden ostamiseen, samppanjan kittaamiseen tai viidentoista loistoauton hankkimiseen. Aivan, vaikka onkin itse, omalla työllä tienattua rahaa, mutta silti.

perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Juoksuhaudantie Oulun Karjasillalla

Kävin katsomassa Oulun kaupunginteatterissa Kari Hotakaisen samannimiseen romaanin perustuvan näytelmän Juoksuhaudantie. On muuten alunperin tehty ihan vain Ouluun. Oli ihan jees, vaikkakin pikkuisen pitkältä tuntui välillä.
Nyt on luettu kirja, katsottu elokuva ja näytelmä. Ja vieläpä ihan oikeassa järjestyksessä! Eiköhän se nyt riitä Juoksuhaudantiet. Alkaa osata sen tarinan muuten jo ulkoa. Tarina sinänsä on ihan mielenkiintoinen, mutta ei sen voi kyllä sanoa loppuvan kovin kummoisesti. Tai sitten en vain pysy kyydissä. Mutta eipä siitä sen enempää.

Tunsin suurta riemua, kun pääosaa esittänyt, kuusamolaislähtöinen Mikko Leskelä heitti ilmoille repliikin "Ei yhtään uusia vaatteita. Ei edes pipoa, vaikka se nousee jo otsalle suipolleen ja siinä lukee Kuusamon Osuuspankki." Minulla on luultavasti jossain sellainen pipo ;)
Vanhaa Taisto Oksasta näytellyt mies oli loistava. Esityksen helmi. Hänellä oli hyviä heittoja, joista joitain aioin tänne kirjoittaa, mutta en tietenkään enää niitä muista. Pöh.

Mutta se on kyllä totta, että ei teatteriin oikeasti pitäisi mennä yksin. Esitystä pitäisi päästä ruotimaan heti sen nähtyään jonkun kanssa. Ja muutenkin ärsyttää katsella teatterissa pariskuntia ja seurueita. Möh.

torstaina, maaliskuuta 22, 2007

Kristian vapaaksi Idols-formaatista

Kristian Meurman tippui sitten tänään Idolsista. Vähän kaksipiippuinen juttu. Mies oli varmasti paras henkilö voittamaan tuon kisan. Ei ehkä jytisevin ääni, mutta varmasti paras artisti kokonaisuudessaan. Monipuolinen ja viihdyttävä, mukavanoloinen luonnekin. Toisaalta oli ihan hyvä, että mies pääsi nyt irtautumaan ohjelmasta ja alkaa suunnitella uraansa. Kauankohan menee ennen kuin miehestä tulee Kristian Meurman eikä Idols-Kristian.

Antti Tuisku ei ole enää Idols-Antti. Hanna Pakarisen yhteydessä mainitaan joskus Idols. Jani Wickholm ei ole koskaan ollutkaan Idols-Jani. Viime vuoden voittaja Heikki Mikäsenytoli on aina Idols-Heikki. Katri Ylander alkaa pikkuhiljaa päästä Idols-otteesta.
Mikäli Anna Abreu voittaa kisan, hän on todennäköisesti aika kauan Idols-Anna.

Koivusen Ari se vaan tuittuilee, eikä osaa oikein ottaa palautetta vastaan.

No, nyt kun tuli kaikki muut jo mainittua niin pitää Kristiina Braskistakin jotain mainita. Persoonallinen tyyli laulaa, vaikka ei kuulemma ole niin puhdas. Eipä tuota silleen tavallinen kuuntelija ajattele. Se joko kuulostaa hyvältä tai sitten ei. Hyvin sanoivat, että Kristiina rakentaa biiseistä itsensä näköisiä ja niin hän todella tekee. Ohikiitävää kuulosti hyvältä. Nätti tyttö ja jalat maassa.

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

Olen viisikymppinen setämies

Olen noin 55-vuotias setämies. Tai ainakin puhelinäänen ja lehtikirjoitteluni ja valokuvaamiseni perusteella ilmeisesti saattaa saada moisen käsityksen.
Kuulin nimittäin juuri eilen tämän hassun hauskalta mielestäni kuulostaneen tapauksen, jossa entinen työtoverini arveli minun olevan 55-vuotias setämies. Ikuna emme siis olleet tavanneet, kuten en ollut tavannut juuri muitakaan työkavereitani paitsi kaikista lähimmät. Suhteet pääkallopaikalle hoidettiin pääasiassa puhelimen välityksellä sekä yksipuolisella videokuvalla.
Saattoihan se olla aika yllätys entiselle työkaverillenikin. Liekö sitten positiivinen vai negatiivinen, tarina ei kerro.
Tämä oli kyllä pitkään aikaan parasta mitä olen kuullut ja mielialani kohosi kovasti :D
Heh. Vaarallista tosin kuvitella asiaa kovin paljon tästä pidemmälle.


Angelina Jolie on päättänyt vetäytyä kotiäidiksi! Hän kertoo Iltasanomien mukaan lopettavansa näyttelemisen ja keskittyvänsä lapsiensa hoitoon. Onneksi jutun viimeinen kappale paljastaa, että Angelina ei kertonut aikooko hän vielä palata valkokankaalle. Tavallinen äitiysloma siis?

sunnuntai, maaliskuuta 18, 2007

Mihin olet mennyt lapsuuteni Matti Kyllönen?

Järkytyin aamulla kun katsoin Maikkarin tunnin mittaisen koosteen aamuyön formulakisasta. Kisat selosti Matti Kyllönen. Legendaarinen selostaja, jonka paluuta olen odottanut siitä asti, kun hän lopetti. Selostus oli aivan käsittämätöntä paskaa. Anteeksi karkea kielenkäyttö, mutta muuten sitä ei voi totuudenmukaisesti kuvailla.
Mies huusi koko ajan ja suolsi jatkuvasti samanlaisia superlatiiveja. Kaikki oli aivan mahtavaa! Aivan loistavaa! Aivan kauheaa! Aivan ihmeellistä! Heikki Kovalainen nousi startissa kaksi pykälää ohittaen rupusakkiin kuuluvan Super Agurin yllättäjäkuskin ja Nico Rosbergin. Kovalainen otti "AIVAN LOISTAVAN LÄHDÖN!!"
Jälleen aikamme gladiaattorit olivat valmistautuneet valtaamaan areenat AIVAN UPEASSA SÄÄSSÄ TODELLA LOISTAVALLA MELBOURNEN RADALLA. Mies keskittyi koko ajan epäolennaisuuksiin. Itse kisa jäi aivan kakkoseksi. Kyllähän nyt jokainen näkee televisiokuvasta, että kaunis on ilma Australiassa ja niin edelleen.
Saattoiko se olla alkujännitystä pitkän tauon jälkeen? En usko, kokenut selostaja kumminkin. Tai siis superlatiivien huutaja.

Lapsena kun katsoin formuloita Kyllösen selostus kuulosti hyvältä. Mies sai mukavasti innostumaan, mutta kilpailun suvantovaiheissa hän osasi myös hiljentää. Tänään sitä ei tapahtunut. Täyttä tykitystä koko matkan.
Ensin menettivät merkityksensä kaikki suomen kielen superlatiivit ja sen jälkeen kuulija väsyi miehen loppuihin höpötyksiin.
Sääliksi kävi kommentaattorina ollutta J.J. Lehtoa. Järvilehto koitti parhaansa mukaan palauttaa Kyllöstä aina maan pinnalle ja pitää katsojat mukana tapahtumissa. Kuka ajaa milläkin sijalla ja onko jollain vielä varikkopysähdyksiä lähellä. Kyllönen vain keskittyi kuvailemaan maisemia, jotka teeveekuvasta näkyivät.
Kilpailun loppuvaiheissa hän jopa arveli, että radalla hiljakseen ajellut auto oli sittenkin jo aikoja sitten keskeyttänyt Robert Kubica. Sitten hän myös harmitteli ettei osunut oikeaan teoriassaan, että Heikki Kovalainen olisi ollut liikkeellä vain yhdellä pysähdyksellä. Jokainen vähänkin asiasta perillä oleva tiesi varsin hyvin, että teoria oli todella ihmeellinen. Eikä Kyllönen ollut kuulevinaankaan Järvilehdon kommenttia jo aikaisemmin teorian mahdottomuudesta.

En tiedä olitko jo lapsuudessani tuollainen Matti, mutta nyt en pidä selostuksestasi yhtään.
Onneksi sitä ei tarvitse kuunnella. Luin eilen onneksi lehdestä pikkujutun, jossa tuumattiin, että formulafanit jo neuvovat toisiaan keskustelupalstoilla keinoista, miten formulat saisi katsottua ilmaiseksi. Suunnistin siis palstoille ja aamu viideltä pystyin istahtamaan sohvalle ja katselemaan formulat suorana Australiasta. Kuvan laatu oli pikkuisen heikompi, mutta siihen tottui. Pystyin myös NAUTTIMAAN asiantuntevasta englanninkielisestä selostuksesta.
Hyvänä esimerkkinä voisin mainita seuraavanlaiset johtopäätökset suomalaisten ja ulkomaalaisten selostajien ajatuksista:

Renaultin tallihenkilökunta kehottaa ja kannustaa säännöllisin väliajoin kuskejaan Giancarlo Fisichellaa ja Heikki Kovalaista painostamaan edellä ajavaa ja kiihdyttämään ohi. Kolmanneksi viimeisellä kierroksella Kovalaiselle (10.) tulee käsky, että aja ohi Trullista (9.), koska Ralfilla (8. ja viimeinen pistesija) voi olla ongelmia.

Englantilaiset kommentoivat: Tässä näemme Renaultin hienon kannustussysteemin. He jaksavat kannustaa kuskejaan koko ajan. Nytkin kehottivat Kovalaista tsemppaan ohitse, vaikka joutuivat valehtelemaan, koska sitähän he tekivät, mutta ehkä Kovalainen saa siitä vähän lisää virtaa.

Suomalaiset (Pääasiassa Kyllönen) kommentoivat: Siellä on tietoa! Siellä on tietoa! No niin Heikki, ei muuta kuin hanaa! Ralfilla on ongelmia! Ohi vain Trullista ja pisteille! Kaikki on mahdollista!

Ei tarvinnut kuin yksi kisa. Nyt katson kisat mieluummin näin, vaikka ne palaisivatkin ilmaiskanavalle. Niin ja taisi sen kisan joku Kimi Räikkönen voittaakin.

lauantaina, maaliskuuta 17, 2007

Metallica Jönsson ja muita tämän päivän ihmeitä

Ruotsissa on annettu tyttövauvan nimeksi Metallica. Ovat kuulemma ensin tapelleet asiasta oikein oikeusteitse, koska viranomaiset ovat arvelleet, että nimi saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa tytölle kärsimystä. No en nyt tiedä. Maailman ruotsalaisin nimi on yhä edelleen jääkiekkoilija Jörgen Jönssonilla.

Joskus tuli selailtua Suomen nimirekisteriä ja mietittyä mitä mahtavimpia nimiä mahdollisille omille lapsille. Parhaita vaihtoehtoja olivat Poika Polo tai Mies Polo. Yksi vaihtoehto voisi olla myös Poika-Mies Polo.

Piristävää oli, kun uusi ilmainen digikanava Jim näytti jääkiekon SM-liigan playoff-ottelun. Kiitoksia siitä. Masentavaa oli, että formuloiden aika-ajot olivat tänään ja niitä taas ei näe, koska Maikkari näyttää niitä vain rikkaille. Pisteet siis Neloselle ja pitkä miinus Maikkarille.

Vaasan ruispalat ovat taas loppu. Kumma, että en koskaan opi. Aina ne loppuvat lauantaina, ja sunnuntaina keskustassa saa metsästää auki olevaa kauppaa. Ja leivät ovat sitäpaitsi yleensä kuivahtaneita jos ne joutuu ostamaan sunnuntaina. Niitä pitäisi ostaa aina pakasteeseen pahan päivän varalle.

Huomenna ratkeaa sitten Suomen uuden eduskunnan kokoonpano. En taida saada seuraa vaalivalvojaisiin? Itse kyllä ajattelin tulosten laskentaa seurata. Mutta eihän se taida olla yhtä trendikästä kuin vaikka euroviisuvalvojaiset. Silti. Enkä kyllä tuppaudu minkään puolueen valvojaisiin, se on jo liian poliittista.

torstaina, maaliskuuta 15, 2007

Naama-vaalikone tietää paremmin - Kataisen kannattaisi äänestää Kaikkosta

Kello on yö. Levoton olo. Todella inhottava. Uni ei tuntunut tulevan millään, joten päätin nousta kokeilemaan älytöntä väläystäni, jonka sain sängyssä pyöriessäni. Parhaat ideathan tunnetusti tulevat yön pikkutunneilla unen tuloa odotellessa, ainakin minulla. Joskus, vaikkakin harvoin on pitänyt vielä unen rajamailta pompata ylös ja kirjoittaa joku idea ylös. Aamulla sitä ei kuitenkaan muista. Tosin nyt sopii vain miettiä, miksi ajatukseni ovat harhautuneet naama-vaalikoneeseen keskellä yötä, kun yritän saada unta?

Omalla naamallani tätä paljon mainostettua konetta jo kokeilinkin ja samoin Komulaisen Jarkon naamalla. Itselleni tuli joku 51-vuotias herrasmies, ihan tyylikäs. Jarkolle taas joku nainen. Että kai minä olen kuitenkin sitten tyytyväinen tuohon viisikymppiseen.

Tuli mieleen se Uuno Turhapuro elokuva, jossa Uuno osallistuu kilpailuun, jossa etsitään Uuno Turhapuron näköistä miestä. Uuno tulee tietenkin hylätyksi. Ei ole tarpeeksi samaa näköä. Tosin onhan tämän ideani moni muukin laholatva jo keksinyt, koska ohjesivuillakin näytti jo olevan ohje: "Syötän poliitikon X kuvan, miksi kone ei silti anna ykkösvaihtoehdoksi poliitikkoa X?"

Silti, idea tuntui omalta joten siispä testaamaan poliitikkojen kuvilla. Pitäisikö Jyrki Kataisen äänestää Jyrki Kataista vai mitkä ovat tulokset?

Eniten Jyrki Kataiselta näyttää Antti Kaikkonen
Eniten Sauli Niinistöltä näyttää Piia Soininen
Eniten Matti Vanhaselta näyttää Matti Vanhanen
Eniten Martti Korhoselta näyttää Aksu Piippo
Eniten Eero Heinäluomalta näyttää Marko Asell
Eniten Tarja Cronbergilta näyttää Laura Kohka
Eniten Päivi Räsäseltä näyttää Mikko Mielonen
Eniten Timo Soinilta näyttää Teppo Ylitalo

Tosin tältä tutkimukselta lähti pohja kun kävi ilmi, että kenelläkään muulla ylläolevista verrattavista henkilöistä ei edes ollut omaa kuvaansa vaalikoneessa, paitsi Matti Vanhasella. Tylsää porukkaa.

Menen koittamaan nukkumista uudelleen, vaikka tuskinpa se uni sieltä tulee. Pitäisiköhän avata ovet ja ikkunat. Jos se ei pääse muuten sisään?

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007

Hän sanoo hau?

Kello on 20.30. Koiralle koti tulee TV2:lta. En ole koskaan ennen sitä katsonut. Enkä luultavasti katso enää tämän jälkeen. Onneksi tämän jälkeen alkaa Suomen televisiohistorian paras kotimainen sarja Taivaan tulet.
Piti oikein höristellä korvia, kun juontaja Tuulianna Tola aloitti ohjelman ja lässytti kotia etsivälle mustalle mustille. Sitten juontaja meni koiran omistajan viereen portaille istumaan ja tuumasi, että "kylläpäs hänellä on lyhyt karva." Omistaja vastasi, että "pidämme hänestä hyvää huolta."

Ei siinä mitään, että huolta pidetään ja hellitään, mutta että hän? Ja sama linja jatkuu ohjelman puoliväliin asti. Melkein kaikki puhuvat koko ajan hänestä.
Jovain koira on perheen jäsen ja voi olla paras ystävä. Mutta ei hän. Ei. Korvia särkee kun puhutaan hänestä.

Vai mitä hän tähän sanoo? Hän sanoo hau.

Kokkolassa saa äänestää melkein ketä haluaa

Ylen radiouutisten mukaan Kokkolassa epäillään vaalivirkailijoiden pakottaneen kotiäänestyksessä vanhuksen äänestämään muuta henkilöä, kuin ketä vanhus olisi äänestänyt.

Iäkkään äänestäjän äänestyslippu revittiin äänestyksen jälkeen ja hänelle ehdotettiin uutta numeroa. Vaasan vaalipirissä jouduttaisiin pahimmillaan jopa vaalien uusimiseen.
Vaalivirkailijat vakuuttavat syyttömyyttään.

On se kyllä. Ei tässäkään maassa voi enää mihinkään luottaa. Raakaa peliä se on tuo politikointi. Että ei saa enää edes äänestää.



Ja kuulemma myös Salon posti on jakanut ennakkoääniä väärään osoitteeseen. Salon seudun sanomat on saanut uutisen suoraan tarjottimelle, kun lehden oman postinsa mukana oli tullut 20 Salon keskusvaalilautakunnalle osoitettua kirjettä.

Menikö usko äänestämiseen. Että sillä minun äänellä ei siis todellakaan ole merkitystä, koska se ei edes koskaan päädy laskettavaksi.

tiistaina, maaliskuuta 13, 2007

Hakeeko Hitler sitten uutta kansalaisuutta

Saksan oikeusoppineet kuulemman pohtivat nyt osavaltioparlamentissa tehtyä aloitetta, että Saksa ottaisi Hitleriltä jälkikäteen pois maansa kansalaisuuden.
Aloitteen tehnyt demariedustaja nimittää hanketta symboliseksi eleeksi, jolla maa voisi ottaa etäisyyttä hirmuhallitsijaansa. Itävaltalaissyntyinen Hitler sai kansalaisuuden aikoinaan anomuksesta ja natsipuolueen painostuksesta vuonna 1932. (Kalevaa taas lainaten).

Onpahan kertakaikkiaan järjetön, säälittävä ja surkuhupaisa aloite. Ottaa nyt kuolleelta mieheltä pois kansalaisuus. Mitä tämä symbolinen ele tässä vaiheessa enää auttaa? Tuoko se takaisin niitä menetettyjä ihmishenkiä? Voivatko saksalaiset tämän toimenpiteen jälkeen tuumia, että eihän se Hitler edes ole saksalainen?
Aivan käsittämätön aloite kertakaikkiaan.
62 vuotta sitten kuolleelta mieheltä otetaan kansalaisuus pois. Menkää nyt hoitoon.

sunnuntai, maaliskuuta 11, 2007

Aina ei voi saada sitä mitä haluaa, ei edes yltiörikkaana

Nännännänää! Siitäs sait P.Diddy! Loistavaa Madde. Hienosti tehty.

Naapurimaan kisuli prinsessa antoi räppäri P.Diddylle pakit, eikä halua osallistua miehen sunnuntaisille juhlajatkoille, kertoo Expresseniä lainannut Ilta-Sanomat.
"Hiphoptähti on vaatinut juhliinsa '120 kaunista naista' oman pöytänsä ympärille. Prinsessa Madeleine oli Diddyn toivomuslistalla ykkösenä."
Aina ei voi saada sitä mitä haluaa Diddy. Ei, vaikka olisi kerrostalon kokoinen imago ja rahaa kuin roskaa. Pienenpieni feministi sisälläni (jonka olen aina kovasti halunnut kieltää ja nujertaa) nostaa päätään (ehkä joukossa on myös hieman kateellisen miehen voitonriemua?).
Ei pidä kuules Diddy esineellistää naisia. Vaikkakin ne 120 naista varmaan ihan mielellään sinne ex-Puff Daddyn juhliin tulevatkin. Onhan ne varmasti kekkerit.

Mutta loistavaa on, että on naisia, joilla on varaa kieltäytyä näistä juhlista. Toki sen ymmärtää, että Maddella on varmasti paljon samanlaisia kekkereitä muutenkin, eikä ole mistään pois jos nyt jonkun räppärin kemut jättää väliinkin, mutta silti pienen pieni tyytyväisyyden hymy nousee suupieliin. Saitpas Diddy pitkän nenän, kaikki eivät tanssi sinun sävelmääsi.
Ja parasta on, että Expressenin mukaan syy kieltäytymiselle ei edes ole mikään työeste tai muu. Madde ei vain "halua mennä niihin".

Toki yksi syy on siinäkin, jos Madde oikeasti rinnastettiin niihin muihin 119, jotka olivat Diddyn listalla. Madde vain sattui olemaan listalla ykkösenä.
Ei kuninkaallinen imago sellaista kestä. Pelkkä Madde tai ei Maddea ollenkaan.

Noh. Jäähän Diddylle vielä ne 120 muuta, sillä paikat tulevat varmasti täytettyä.

Suomessa naispuoliset fanit jäivät ilman kutsua, sillä sisäänpääsyn ulkopuolelle kerääntyneiden fanien joukosta "fani" hyökkäsi räppärin kimppuun. Ei kai se mikään fani ole jos se kimppuun hyökkää. Enivei, häntä varmaan vaan otti kaaliin, että Diddy valitsee omavaltaisesti 120 kaunista naista ymärilleen. On se kumma, ettei esimerkiksi Shakira pidä jatkoja, joille hän valitsee 120 komeaa miestä ympärilleen juhlimaan. Tosin Suomesta tuskin moista määrää löytyykään. Maailmassa ei ole tasa-arvoa.
Vaan eipä huolta, näkyi sinne Diddyn jatkoille kirmaavan kaikki Suomen seurapiirisankarit. Viivit ja Ellenit, Jani ja Mari ja näkyipä paikalle kiirehtivän myös Idols-Ari. Tuskinpa olisi kaveri saanut kutsua vielä muutama viikko sitten.
On se outoa tämä julkisuus.



Post scriptum: Jari Litmanen, 36, ei lopeta pelaajauraansa koskaan. Taas on jatkosopimus allekirjoitusta vaille. Ja hyvä niin.

lauantaina, maaliskuuta 10, 2007

Turisteja ne oli

Taasen on joku salakuunnellut ahkerasti. Oikein mielenkiintoinen sivusto tuo salakuunneltua.fi, tyydyttää jokamiesnörtin tirkistelemisvimmaa.

Nyt törmäsin siellä tuttuun alueeseen ja pakko on lainata tämä salakuuntelu tänne näin vaalien allakin. Seuraava "keskustelu" voi tapahtua vain meilläpäin ;)

Ruka

Kaksi teini-ikäistä tyttöä katselee Janne Tulkin keikkamainosjulistetta.

Tyttö #1: Miten tuon vaalinumero voi olla 8.3?






Tai siis turistejahan ne tietenkin oli.

torstaina, maaliskuuta 08, 2007

Menneisyyden elävät haamut

Menneisyyteen kuuluu paljon ihmisiä. Paljon erilaisia ihmisiä. Monia ei muista. Jotkut muistaa hatarasti, jotkut paremmin.

Jotkut ovat sellaisia, että heidät muistaa nähneensä joskus jossain, jos he kävelevät vastaan.
Jotkut ovat sellaisia, että heidät tunnistaa heti, saattaa muistaa nimenkin ja ehkä jopa tervehtii, jos he kävelevät vastaan.
Jotkut ovat sellaisia, että heidät muistaa silloin tällöin ajatuksissaan.
Jotkut ovat sellaisia, että heidät muistaa silloin tällöin ja miettii, mitä heille kuuluu, missähän he ovat tällä hetkellä.
Jotkut ovat sellaisia, että heille lähetetään joulutervehdys.
Jotkut ovat sellaisia, että heille voi joskus harvoin, ohimennen laittaa jotain ylimaailmallista diipadaapa kommenttia internetin avaruudessa.

Jotkut ovat sellaisia, että heidät muistaa silloin tällöin ja ajattelee ottavansa heihin yhteyttä "tässä joskus" ja kysellä kuulumisia.
Jotkut ovat sellaisia, että heihin saattaa joskus jopa ottaa yhteyttä ja kysellä yleismaailmallisia kuulumisia. Seuraavaan soittoon voi mennä kuukausia tai vuosi, jopa toista.

Ketkä sitten ovat menneisyyden eläviä haamuja? Missä menee menneisyyden ja nykyisyyden raja? Milloin tuntemasi ihminen on lähempänä menneisyyttä kuin nykyisyyttä?
En tiedä, jonakin päivänä sen vain huomaa, että ennen oli ennen. Huomaa ajattelevansa, että mitähän hänelle kuuluu. Huomaa ajattelevansa, pitäisiköhän soittaa.

Sitten on vielä niitä menneisyyden henkilöitä, joista ei halua päästää irti. Joita ei halua päästää menemään. Haluaa säilyttää heidät elämässään. Nykyisyydessä. Vaikka välissä olisi pitkiäkin aikoja.
He ovat piirtäneet sinuun merkin. Sellaisen merkin, joka ei lähde pois.

Ja sitä ajattelee, että vielä tulee kaunis päivä.

tiistaina, maaliskuuta 06, 2007

Entäpä jos Aku Ankka tulisi valituksi?

Aku Ankka saa vuodesta toiseen kovasti ja paljon ääniä kaikissa mahdollisissa vaaleissa. Taas oli jossain gallupissa joku yhteiskuntamme kansalaisvaikuttaja sanonut, että käy joka kerta äänestämässä Aku Ankkaa.
En tiedä miksi juuri tuo räpyläjalkainen arjen sankari on raivannut itselleen sellaisen paikan suomalaisten sydämissä, että kaikissa vaaleissa kaveri saa nimensä listaan. Ihan yhtä hyvinhän Akun paikan olisi voinut ottaa Karvinen tai Jaska Jokunen. Tai tuleekohan aika, että Wagner vie ykkössijan Akulta?

Olisipa mukava tietää saako Aku ääniä myös muiden maiden vaaleissa, kuten juuri sunnuntaina olleissa Viron parlamenttivaaleissa?
Mutta oi, te yhteiskuntamme protestiäänestäjät, jotka ajattelette olevanne hyvinkin hauskoja, mitäpä jos Aku Ankka tulisi valituksi?
"STT:n uutisia: Ankka, Aku (sit.) on valittu eduskuntaan äänivyöryllä. Ainoana ehdokkaana koko maan vaalipiirikseen ottanut ehdokas pärjäsi vaaleissa ilman varsinaista vaalityötä, viikoittaista vaalilehteään lukuunottamatta. Ankka on myös vuosien saatossa julkaissut jo kolmatta sataa vaalikirjaa, myös vaalien ulkopuolella. Ankka astuu kansanedustajatehtäviinsä nyt ensimmäistä kertaa.
Erikoista valinnassa on se, että Ankkaa ei ole näkynyt julkisissa vaalitilaisuuksissa, eikä häneltä ole saatu kommentteja haastatteluihin. Ainoat kommenttinsa tuore kansanedustaja antaa viikoittaisessa lehdessään."

Näin siis on Aku Ankka valittu eduskuntaan. Olisitteko tyytyväisiä? Arvelisitteko, että antamallenne äänellä olisi siis merkitystä? Että nyt olette saaneet mieleisenne edustajan Arkadianmäelle? Vai niin.

Seuraavaksi mennään katsomaan eduskunnan täysistuntoa. Sattuu niin erikoisesti, että kaikki edustajat ovat paikalla. Hetkinen. Eipäs sittenkään. Tuolla takarivissä näyttää olevan yksi tyhjä paikka. Ankka, Aku (sit.). Vai ei ole Aku Ankka paikalla. Noh, sattuuhan sitä.

Sitten mennään tutkailemaan tilastoja.

Eniten poissaoloja istunnoista: Ankka, Aku (sit.)
Vähiten puheenvuoroja: Ankka, Aku (sit.)
Vähiten lakialoitteita: Ankka, Aku (sit.)
Vähiten kirjallisia kysymyksiä: Ankka, Aku (sit.)

Kaverihan pistää paremmaksi kuin Tony Halme. Näinhän siinä kävisi, jos lähdettäisiin hurjaan ajatukseen, että Aku Ankka tulisi kerrankin valituksi, niin kuin suuri joukko Suomen kansalaisia toivoo.
Akulla olisi edustajan paikka jossain takarivissä. Penkki huutaisi tyhjyyttään ja pöytä olisi koskematon. Vain nimilappu kertoisi, että tässä pitäisi istua Suomen kansan edustaja Ankka, Aku (sit.).
Miettikääpä sitä, kun piirrätte äänestyslippuun kirkkoveneen tai annatte äänenne Aku Ankalle.

Jos oikeasti sopivaa ehdokasta ei löydy, niin luultavasti syynä on vain se, ettei sitä viitsitä etsiä tarpeeksi ahkerasti. Ei ne sopivat ehdokkaat tule sohvalta hakemaan, että terve, minä olen kuullut, että minä olen juuri sinun ajatuksillesi sopiva ehdokas. Tai jos tulevat, niin ne valehtelevat.
Tai sitten äänestämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että ollaan täysin tyytyväisiä nykytilanteeseen. Toisaalta miksi ei sitten äänestää niitä, jotka siellä jo ovat. Muutenhan nykytilanne voi muuttua?

maanantaina, maaliskuuta 05, 2007

Seksuaalirikollisille oikeutta Amerikan malliin

Nyt eduskuntavaalien alla kaikki ehdokkaat taasen rummuttavat seksuaalirikollisten kovempien tuomioiden puolesta. Yhdyn rummutukseen aivan täysin rinnoin, mutta haluan silti nostaa tapetille Ameriikoissa vallallaan olevan oikeusjärjestelmän, jossa ei ole enää mitään järkeä.
En haluaisi taas siteerata Kalevaa, mutta joudun sen silti tekemään. Lehden taitava rapakon takainen kirjeenvaihtaja Mika Horell kirjoitti tänään asiasta. Gerogian osavaltiossa on muuan 17-kesäinen teinipoika tuomittu kymmenen vuoden kakkuun raiskauksesta. Ei siinä mitään, tuomiohan kuulostaa ihan kohtuulliselta näin ilman taustatietoja. Kerrotaanpa lisää.

Pojan koltiainen oli harrastanut suuseksiä 15-vuotiaan tytön kanssa uuden vuoden juhlissa. Molemmat osalliset siis alaikäisiä. Juttu joutui sitten oikeuteen, jossa tyttö todisti, että ihan yhteisessä ymmärryksessä ollaan touhuiltu. Kahden nuoren rakastavaisen puuhailua siis? Millintarkka taustatieto minulta puuttuu.
Noh, myös valamiehistö päätti, että eihän se poika nyt raiskaukseen syyllistynyt, mutta lain mukaan tuomio oli annettava juuri siitä, koska uhri oli alaikäinen. Kymmeneksi vuodeksi kiven sisään siis.
Laki on kuulemma tällaisissa tapauksissa niin ehdoton, että edes osavaltion kuvernööri ei voi nuorta miestä armahtaa.
Lisää mielenkiintoa tuomioon tuo se, että niin sanotusta tavallisesta yhdynnästä kaverille olisi rapsahtanut vuoden kakku, mutta suuseksistä tuli kymmenkertainen rangaistus.

Ameriikkalaiset ovat kuitenkin suuressa viisaudessaan suunnitelleet lakiin jo muutoksia. Että alaikäisiä ei vastaavissa tilanteissa pidettäisi ollenkaan sitten rikollisina. No joo, tässä esimerkkitapauksessa rikos on varsin kaukana, mutta se ei tarkoita sitä, että joku 17-vuotias ei silti voisi oikeasti raiskata.
Että ojasta allikkoon mennään niin että rytisee ja jenkkihymy hyytyy.

Eikä tarina jää tähän. Joissakin osavaltioissa ehdonalaiseen päässeet seksuaalirikolliset eivät saa asua 300-600 metriä lähempänä koulua, päiväkotia, kirkkoa, joskus jopa bussipysäkkiä. Monet vangit ovat sitten joutuneet viettämään ehdonalaisen vapautensa vankilassa, koska heille ei vain ole löytynyt lain puitteissa sopivaa asuinpaikkaa ja ehdonalaisen ajan on pysyttävä osavaltion rajojen sisäpuolella.

En mitenkään halua puolustella näitä rikollisia. Ovat varmasti rangaistuksensa ansainneet. Mutta kuten jo ala-asteen legendaarinen opettajani Korpelan Matti sanoi, järjen käyttö ei ole kiellettyä.
Kovat rangaistukset kunniaan, mutta pientä soveltamisen varaa voisi sinne jättää, että ei kuitenkaan sokeasti noudateta painettua tekstiä ja patisteta alaikäisen tytön alaikäistä poikaystävää raiskaajien joukkoon kymmeneksi vuodeksi.
Sieltä palatessaan poika voi olla paljon rikollisempi kuin sinne joutuessaan.

sunnuntai, maaliskuuta 04, 2007

Oho, korjaus kuvaukseen

Oho. Nyt täytyy tehdä korjaus kuvaukseen, koska menin tekemään vastoin sitä. Kuvauksessa lukee, että täältä ei löydy kuvia kauniista naisista. Noh...kyllä minä taidan Madeleinen aika kauniiksi laskea, joten olen näköjään suuri valehtelija. Olen pahoillani.

Perheet tahtoo periferiaan

Sanomalehti Kalevassa oli reportaasi Muonion Särkijärven kylästä (Kaleva 4.3.07). Kaleva on onnistunut tässä uudessa juttusarjassaan, joka käsittelee pohjoisen vielä elossa olevia syrjäkyliä, joilla kaikilla on tarinansa. Mielenkiintoisia juttuja on sunnuntaisin ollut, vaikkakin ne kylien nimet ovat jo pyyhkiytyneet mielestäni. Särkijärven juttu oli siitä vielä erikoisen läheinen, koska majailin siellä rajavartioston vanhalla kasarmilla kolmisen viikkoa joulukuussa. Toimittajan kärkeen nostama ajatus, että ohikulkijalle Särkijärvi on risteys, josta pääsee vähän joka paikkaan, on hyvinkin nappiin sanottu. Sillä minulle alueesta jäi mieleen juuri tuo risteys, josta joka aamu ajoin. Raattama, Peltovuoma, Pallastunturi, Rovaniemi, Kittilä...

Mutta mitä yhteistä on näillä kaikilla sarjassa mainituilla kylillä? Ne kaikki kuulostavat ikääntyvän. Naapurissa asuu ukkeleita ja mummoja. Ikääntyvien laakso, vai mitenkä se eräs haastateltu mummo siinä tänään sanoikaan.
Toinen yhdistävä tekijä kuulostaa olevan, aivan kuten Särkijärvenkin kohdalla oli mainittu, että lapsiperheet haluaisivat muuttaa näihin kyliin. Nuorta porukkaa olisi siis tulossa. Mutta kun?

Ei löydy asuntoja eikä löydy työtä.
Kaikkien sarjassa mainittujen kylien kohdalla sama peli. Nuoria olisi tulossa, mutta ei löydy asuntoja eikä työtä. Miksi päättäjät eivät tee asialle mitään? Kaikki joutuvat tuppautumaan ruuhka-Suomeen tai asutuskeskuksiin, vaikka veri vetäisi maaseudun syrjäkylille. Tuntuu aika omituiselta, että nuoret perheet haikailevat sinne, mutta silti heillä ei käytännössä ole mahdollisuutta sinne muuttaa.

Vai onko se vain nuorten perheiden sanahelinää? Kansallisromanttisia tunteita, että periaatteessa olisi ihana muuttaa sinne, mutta onneksi ei tarvitse, koska on tällainen hyvä tekosyy?

Nyt olisi viimeinen hetki, ennen kuin kaikki syrjäkylien koulut ja kaupat on lakkautettu. Niiden uudelleen avaaminen tuskin onnistuu. Tai miksipä ei. Niin se tosiaan lakkautetaan sekin Särkijärven koulu.
Sellaisenkin omituisen pienen yksityiskohdan luin, että Särkijärven kylällä asuu ainakin kaksi kuusamolaislähtöistä miestä. Kuortti ja Määttä. Porukkaa siis muuttaa sinnekin ympäri Suomea.
Ei mikään ihme. Ainakin joulun aikaan alue vaikutti hyvinkin kansallisromanttiselta.

lauantaina, maaliskuuta 03, 2007

Madde varasti Haraldin juhlapäivän

(www.iltalehti.fi ja www.vg.no)

Norjan kuningas Harald täytti pyöreitä vuosia vastikään.
Juhlien huomio kiinnittyi kuulemma vaan joihinkin ihan muihin pyöresiin kuin kunkun ikävuosiin. Nimittäin Ruotsin ihanaisen prinsessa Madeleinen kaula-aukkoon. Tai ei nyt varsinaisesti siihen aukkoon itsessään.
Siitä nousi sitten kauhea kohu. Että Madde varasti sitten läsnäolollaan ja ominaisuuksillaan koko shown itse juhlakalulta.

Mutta yhtä asiaa minä en tässä jutussa ymmärrä. Nimittäin - mitä vikaa siinä on??!!
Miksi valittaa siitä, että joku on hemaisevan näköinen hyviä ominaisuuksiaan korostavassa asussa. Että tuota kaunista tyttöä onkin sitten tänä iltana miellyttävämpi katsella kuin vanhaa kunkkua?
Ei voi mittää. Norskit ei vaan tajua. Herää epäilys, josko norskimiehiin on tarttunut ripaus ruotsalaisuutta? Että ei sitten Madde enää kiinnosta samalla tavalla?
Minun synttäreille voit Madde tulla ihan vapaasti tuollaisessa asussa.
Eikä välttämättä tarvitse kesken juhlien asua vaihtaakaan, jos et välttämättä halua.


Ja Angelina on taasen pistänyt adoptiopaperit vetämään.
Aikoo kuulemma tällä kertaa adoptoida penskan Vietnamista. Ah ja voih. Onko siitä kehittynyt Angielle trendi? Vai kenties jopa pakkomielle? Pakko adoptoida lisää lapsia. Vielä yksi. No, vielä yksi. Jos vielä yhden ottaisin, erilaisen.
Onhan sillä unelmapariskunnalla tosiaan yksi biologinenkin lapsi. Ihan oli muuten tyttösellä äitinsä huulet. Lehtikin jo kirjoitti, että Shiloh on ihan selvästi tuleva kaunotar, hän ei vain vielä tiedä sitä. Voi olla hyvinkin totta.

Mutta Angelina hoi. Jos vielä päätät adoptoida jonkun, niin adoptoi Suomesta. Adoptoi joku sellainen 22-vuotias poika vaikkapa tuolta Oulun suunnalta. Sieltä saa ainakin yhden laatuyksilön.

torstaina, maaliskuuta 01, 2007

Takki kääntyy niin, että saumat ratkeilee

Tuossaku alako tuo tämän vuoden Idols taasen, niin päätin, että en kato. En perhana kato. Ihan vaan mielipidesyistä. Viime vuoden taso oli niin alhainen. Ei oikeastaan yhtään loistavaa esiintyjää. Johtuko se sitten siitä, että Kallosen Asko ei ollu mukana? En jaksa uskoa, mutta väkisin vähän tulee mieleen, koska viime vuoden laulajien taso oli niin paljon alhaisempi kuin tämän vuoden.

Niin, älykkäimmät lukijat bongaavat jo rivien välistä, että sehän on poika kattonu tänä vuonna kuitenkin Idolseja. Takki on kyllä alkanut kääntyä. Tämän vuoden taso on kova. Ilikka Jääskeläinen ja valitettavasti myös Katri Ylander (no joo, on minulla Katrin levy) olisivat helisemässä tuossa seurassa. Ja niitä muita en edes muistakaan.
Uskomattomia laulutaitureita keulillaan Kristian ja Ari sekä Anna ja Miia. Voitti sitten kuka tahansa, niin jokainen voisi varmasti paukutella vaikka kultalevyn.

Kristian yllätti tänään Vesa-Matti Loirin biisillä. Täysin erilainen kuin muut, mutta aivan mahtava veto. Ari taas luotti heviin, eikä tuo mies sillä häviä. Annan vahvuus taas näyttää olevan esiintyminen, kun likka pääsee lavalle, ei mikään pidättele. Ääni oli mahtava.

Mutta alkaa kuulostaa jo ihan liian lässyttämiseltä, joten lopetan heti.