Koiran...tai sorsan ilma

Löinpäs aamulla kännykän herätyksen onnellisesti kiinni ja uinuin mukavasti yliaikaa. Heräsin ja huomasin, että hopsis, tunti oli alkanut 20 minuuttia sitten. Siitä asti olenkin ollut hyvin väsynyt. Menin sitten myöhässä kouluun. Ja ihan tööt.

Olin ollut mielestäni fiksu ja käynyt edellispäivänä varaamassa itselleni kameran maanantain kuvausreissua varten. No, ei se suunnitelma ollutkaan niin aukoton ja näytti että kaikki kamerat katoavat silmieni edestä. Sain kuitenkin sitten yhden ja olen iloinen.
Aamulla satoi rakeita kun porhalsin kouluun. Sattui kasvoihin kun rakeet löivät vasten. Kotiin palatessa satoi vettä, ja vieläpä oikein isoja vesipisaroita. Kastuin kovasti. Oikea koiranilma, voisi moni sanoa, mutta ohittaessani vanhat ystäväni pullasorsat sillan kohdalla, aloin ajatella, että ehkä tämä ei olekaan koiranilma, vaan sorsanilma.

Mistä lie tullut se termi, että koiranilma, voisiko joku valistaa?

Sorsat olivat niin iloisia ja eläväisiä kun pitkästä aikaa oli näin lauha ilma. Ne kaakattivat iloisina, aivan kuin nauraen. Ne poukkoilivat sulaneen jalkakäytävän puolelle ja sai oikeasti varoa, että ei hurauta niiden yli.

Illalla ajattelin mennä katsomaan Petronellan, kun on tuo Osuuspankin ilmainen lippukin vielä. Jos siinä samalla saisi tehtyä lehti-ilmaisun kurssille tehtävän repparin. Ensin ajattelin mennä katsomaan lauantain Kyrpät-Blues -matsia, mutta sitten hoksin, että voisihan sen yrittää tehdä tuosta teatteristakin. Vaikka hyvin sitä varmaan irtoaisi lätkämatsistakin. Hmm... pohdintaa.

Niin, ja vielä sen verran, että miksi helvetissä nämä valikot tällä sivulla ovat nyt saksaksi??! Enhän minä tajua mitään, ulkomuistista vaan painelen nappuloita.