Mielikuvituksen laukka

Mielikuvituksen vauhti on ihmeellinen, kun se yltyy kunnolla laukkaan. Viime yönä näin taas sellaisia unia, että huhhuh, oksat pois. Kahtena viimeisimmistä kolmesta yöstä olen nähnyt aikamoisia unia. Ensimmäinen uni oli erittäin positiivinen, kenties toiveuni.

Viime yönä näkemäni uni puolestaan sisälsi sekä positiivisia että negatiivisia värinöitä. Sen verran voin kertoa, että viime yönä kello viisi kerrostalon ovi avattiin tarkistamatta kuka on oven takana, ovesta syöksyi sisään poliisikoiran näköinen saksanpaimenkoira, hihnan toisessa päässä oli kuitenkin nahktakkinen, pipopäinen mies, joka näytti aikalailla skinheadilta. Mies käveli koiran kanssa asunnon poikki ja poistui parvekkeen kautta (1.kerros). Enempää en viitsi avautua paljastamatta henkilöitä.

Meni muuten 12,5 tuntia töissä. Olipas aika pitkä päivä, ja näin pitkästä aikaa vielä. Oli yllättävän vaikeaa ja hidasta.

Ilta-Sanomien pohjanoteeraus otsikoinnissa

Ruotsin jääkiekkoliigassa Elitserienissä tapahtui maanantai-iltana ikävä välikohtaus, kun Timrån suomalaishyökkääjä Mika Pyörälä taklasi MoDon ruotsalaispuolustajan rajusti päin laitaa vain seitsemän sekunnin pelin jälkeen. Noh, tällaista sattuu jääkiekossa joskus, se on valitettavaa. "Spede" Pyörälä ei varmasti tarkoittanut vahingoittaa pelitoveriaan.

Nyt kun ruotsalaispakin on sanottu selviävän mitä todennäköisimmin vain säikähdyksellä, nousee tapahtuman järkytävimmäksi tekijäksi Ilta-Sanomien otsikointi asiasta.

"Suomalainen taklasi ruotsalaisen pää edellä laitaan. Suoraan sairaalaan!", kirkuvat Ilta-Sanomien verkkolehden etusivut. "Mika Pyörälän taklaama ruotsalaispakki selviää", hehkuttaa sisäsivun otsikko.

Voi hyvää päivää. Niin kovastikko sitä nyt pitää hehkuttaa, että suomi-poika antoi svedulle oikein isän kädestä? Naurettavaa uutisointia. Ilta-Sanomat, joka on siis aikonut siistiä uutismateriaaliaan ja otsikointiaan räväyttää kaikista rumimman ja väritetyimmän otsikon tähän tapaukseen. Iltalehti otsikoi rauhallisesti verkkolehden etusivulla: "Taklauksesta sairaalaan" ja sisäsivulla "Hengenvaarallinen taklaus".

Ruotsalainen Expressen otsikoi jutun: "Hedman till sjukhus - fick hjärnskakning" (= eli vapaasti tukholman murteella: Hedman sairaalaan, sai aivotärähdyksen), eikä edes jutussaan mainitse, että taklaaja oli suomalainen. Pyörälä on pelaaja siinä missä joku muukin. Ei sitä tarvitse hehkuttaa, että suomi-poika sikaili ja taklasi ruotsalaisen lasarettiin. Pisteet Expressenille ja Iltalehdelle. Pitkä miinus Ilta-Sanomille.

Tänä yönä ajattelin ensin kirjoittaa tuon äidinkielenopettajalinjalle pyrkimiseen vaadittavan vapaamuotoisen kuvauksen itsestäni, mutta pääsin vain puoleen väliin. Teen sen ensi yönä loppuun. Keskiviikkona pitääkin jo sitten palauttaa se.

Ja torstaista lähtien minut tavoittaa hetken aikaa Kuusamosta. Nordic Opening maailmancup-kisat kilpaillaan Rukalla. Menen Kuusamoon töihin, ainakin torstaiksi.

Vesa Keskinen - sankari ja antisankari

Tuurin kyläkauppias Vesa Keskinen. Siinäpä mies, josta puhutaan. Hyvä kello kauas kuuluu, huono kello vielä kauemmas. Ikivanhoja ja kaikkien tietämiä salarakasjuttuja tai muita epäilyjä en nyt ala tässä käymään läpi, vaan hiukan ajattelin vastakkainasetella näitä tämänhetkisiä.

Eilen illalla sain puoliksi innostuneen viestin, jossa mainittiin, että ankkapiirtäjä Don Rosa saapuu Tuurin kyläkauppaan. Aikamoinen kaappaus.Tosin Rosa ja Keskinen taitavat olla jo vanhoja tuttuja, ainakin miehet poseeraavat yhdessä, ja ankkamestari on muutenkin jo tuttu näky kyläkaupassa. Näin Vesa Keskinen profiloituu ilman muuta ankkafanien hyväntekijäksi. Ilmeisesti Rosalla on suunnitelmissa myös laajempi Suomen kiertue samaan aikaan.

Samaan aikaan Ilta-Sanomat kirjoittaa, kuinka Brasilian poliisi epäilee samaa miestä ihmiskaupasta. No niin. Kaikesta muustahan sitä Vesaa onkin jo melkein ehditty epäillä. Tämäkin vielä. Tästäpä voisi moni vääräleuka sanoa esimerkiksi, että kerran kauppias on aina kauppias. Aiempaan sananlaskuun viitaten, Vesan raiskausepäilyt ovat ilmeisesti saavuttaneet brasilialiskoppalakkien korvat ja nyt nämä ovat ratsanneet Vesan tyttöystävän kodin. Ja tyttöystävän mummo on aivan suunniltaan.

Oli miten oli, mutta ei voi väittää etteikö Keskinen eläisi täysillä.

Naapurit

Haa. Löysin uuden hienon sarjakuvan. Tai siis itselleni uuden tuttavuuden, vaikkakin muuten jo useamman vuoden ilmestyneen. Esa Holopaisen piirtämä, yksinkertaisen karu "Naapurit" sykähdyttää sanailullaan. Nettisarjakuva ilmestyy sekä Kalevan verkkosivulla että piirtäjän omalla sivulla, käykää ihmeessä tarkistamassa. Naapurit.
Sama mies piirtää myös Oulun ylioppilaslehteen Verikoirat-nimistä sarjakuvaa. Ja jos jotakuta kovasti kiinnostaa, niin täältä löytyy Kalevan juttu miehestä ja hänen sarjakuvistaan.

Ja pakollinen veikkaus miten käy illan jalkapallotrillerissä. Suomi voittaa kuin voittaakin Portugalin, mutta lopulta Serbia menee kisoihin.

Juhani Salonius ei nuku koskaan

Hoitohenkilökuntaa uhanneeseen lakkoon saatiin vihdoin sovinto. Ei joutunut Tehy menemään lakkoon. Hyvä niin. Mitkä sitten lie ne pääsyyt, jotka ajoivat osapuolet lopulta sovintoon. Saivatko he ihan keskenään sovittua riitansa. Vai minkälainen osuus asiassa oli valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksella?

Aikamoinen teräsmies tuo Salonius. Viime päivinä hän on taas moneen otteeseen vilahdellut televisioruudussa. Hyvin väsyneen näköisenä. Tummat silmänaluset, eikä hymynkareesta tietoakaan. Eikä se ole ihme, kun miettii viime aikoja. Ainakin lehdistö paukuttelee otsikot aina tyyliin "Sovintoesitystä hierottiin myöhään yöhön", ja valokuvassa tyyppejä kävelee nuutuneen näköisinä ulos neuvotteluhuoneesta. Televisiossa ollaan samoilla linjoilla, mutta lisäksi haastatellaan ulkovaatteissa olevaa tai muuten vain kiireisen näköistä Juhani Saloniusta.

Silloinhan niitä töitä on tehtävä, kun niitä on, sanotaan. Saloniuksen kohdalla tämä sanonta ei varmaan miestä itseään paljoa naurata. Nyt on menossa jonkinlainen lakkobuumi jälleen. Tehy, SuPer, PAM. Ja nyt sitten alkot ja apteekkarit. Kaikki peräperään. Ja Saloniuksella työnsarkaa riittää. Kaikki lakot pitäisi saada estettyä. Ja mahdollisimman äkkiä tietenkin!

Nyt voitaisiin oikeastaan mennä sellaiseen lakkoon, että lakkoon meneminen olisi kiellettyä. Ainakin hetkeksi. Salonius saa muuten kohta burn outin. Milloinkohan Salonius tekee valtakunnansovittelijan lakon?

Toisaalta itse voisin mennä lakkoon. Menen lakkoon, jos kohta ei eräs henkilö ala huomata eräitä asioita ja reagoi niihin jollain tavalla. Mieluummin siten kuten minä haluaisin.

Muistan aikoinaan, kun nyt jo edesmennyt valtakunnansovittelija Jorma Reini hoisi hommansa ammattilaisen tavoin erään kerran opettajien lakonuhan aikana. Tilanne oli jo niin pitkällä, että lakko näytti pienen pojan silmiin jo sata varmalta. Olin ala-asteikäinen ja serkkupojan luona kylässä Rovaniemellä. Meillä oli joku loma menossa. Serkkupojan oli tarkoitus lähteä mukaamme Kuusamoon, koska opettajat menevät lakkoon ja oppilaat saavat näin ylimääräistä lomaa.

Suunnittelimme mitä kaikkea tekisimmekään, kun saisimme yhteistä vapaa-aikaa. Lomatkin kun sattuivat monesti eri viikoille. Sitten Jorma Reini teki sen, mitä kukaa ei odottanut. Onnistui sovittelemaan osapuolten riidat ja opettajat pääsivät töihinsä. Pienten miesten maailma romahti ja lomasuunnitelmat menivät mönkään.

Muistan, kuinka kirjoitimme Jorma Reinille tulikivenkatkuisen kirjeen, koska hän oli pilannut meidän lomasuunnitelmamme! Tietääkseni kirjettä ei koskaan lähetetty. Sääli, että sitä ei ole enää tallella. Valtakunnansovittelijan työn aiheuttaman stressin huomioon ottaen, en ihmettele laisinkaan, että Reinille maistui viina.

Joulukalenteria kaikille kielille

The Joulukalenteri löytyy myös tanskaksi ja norjaksi! Mainiota! Hienoa, että idea on jaettu, vaikka jokainen tavallinen katsoja tietenkin luulee, että idea on oman maan alunperin. Missä lie idean alkuisä, mutta tässäpä linkki pätkiin, jotta voitte vertailla. Kiitoksia vain systerille kun toi minutkin kartalle.

The Joulukalenteri Youtubessa på danska och norge.

PÄIVITYS:

Okei, se alkuperäinen on tehty siis Tanskassa. Myös suomalaisen pätkän sisäkohtaukset on kuvattu Tanskassa. Tässä Wikipedian tiedot aiheesta.

Wagner menee Kuusamoon

Juba pistää parastaan ja heittää Wagnerin Kuusamoon! :D

Hatunnosto Karl Fazerille

Pisti taas hymmyilyttämään, kun uutisissa mainittiin Pakistanin presidentti. Pervez (kuulostaa lausuttuna Pervers) Musharraf on ollut nyt jonkun verran pinnalla, täytyy sanoa, että en ole niin tarkasti seurannut, että miksi. Tuskin mistään kovin hyvästä kuitenkaan. Kuitenkin, huvittava nimi.

S-marketissa on alkanut joulusesonki. Suklaarasioiden hinnat pompsahtivat. Fazerinaa piti silti ostaa, koska äiti ei kuitenkaan älyä ostaa sitä minulle joululahjaksi. Fazerinassa on kyllä hinta-laatusuhde täsmälleen kohdallaan. Ah, kiitoksia vain Karl Fazer. PS. Jos joku haluaa joskus välttämättä ostaa minulle suklaata, niin Fazerinaa kiitos.

Tosin sekään ei ole hyvä, jos saa viis pakettia Fazerinaa sitten. Tosin nehän voi säilöä kyllä. Vaikka onkohan Fazerina tyttöjen suklaata? Niinkuin Venäjällä on naisten sukunimessä aina -na-pääte, rouva Putina yms. Hmm?

Niin joo, ja varmaan oli joku vitamiininpuutos eilen, kun olin kaupassa ja alkoi tehdä mieli amerikan kurkkuja ja paprikaoliiveja. Ostin sitten molempia. En ole koskaan ostanut oliiveja. Olen menossa turmioon ilmeisesti.

Tänään opin taas yritysmaailmasta paljon. Suuressakin kaupungissa samalla omistajalla voi olla monta baaria, jotka kaikki näyttävät tavalliselle tallaajalle erilaisilta, mutta pohjimmiltaan ovat saman omistajan. Myös hyvin yllättävät tahot voivat olla samoissa piireissä. Kuten kampaamo ja ravintolaketju.

Erikoishaastattelu: "En saa suutani auki"

Iltalehti paukuttelee verkkoversiossaan loistavan otsikon:
Eremenko Iltalehdelle: En saa suutani auki!

Ja nostona vielä: erikoishaastattelu!

Jaa'a, mahtaapa olla tosiaan erikoishaastattelu ja vieläpä oikein syvällinen sellainen. Varmaan on kovasti, paljon sanottavaa, mutta kun ei saa suuta auki. Saattaa olla hankala antaa haastattelua. Ehkä se siksi onkin erikoishaastattelu. "Mmm-mm...mm--mm."

Toki olen pahoillani tapahtuneesta, mutta Iltalehti uutisoi sen nyt hassusti.

David Beckhamin tukka

Hmm. Tänäiltana tutkailin David Beckhamin menneitä hiustyylejä netistä. Tuntui hyvin omituiselta etsiä David Beckhamin kuvia netistä. Aivan kuin olisi ollut teinityttö. Iiik!
Tuolla niitä kuitenkin on. On siinä poijjalla ehtiny letti jonkun verran muuttua aina. Ja yleensä on vielä niin laitettu että.

Heijå Havanna!

Kun viimein sain itseni ylös siinä vähän vaille kaksitoista, kävin suihkussa ja laitoin kahvin tippumaan. Vesiputouksen alta tultuani näpsäytin television auki ja kakkoskanavalle tarkistaakseni yön NHL-tulokset. Kiprusoff ei taaskaan saanut torjuttua Calgarylle pisteitä.

Radio oli Megan kanavalla ja televisiossa näkyi mustavalkoista kuvaa Kuubasta. Painoin digiboksin info-näppäintä ja sain eteeni tekstin, joka paljasti, että menossa oli Ulkosuomalaisen tarina. Uusinta toki, vuodelta 2002. Alkoi vaikuttaa mielenkiintoiselta. Mega piti vaientaa.

Ja mielenkiintoinen se toden totta olikin. Keski-ikäinen suomalainen mies oli joskus muuttanut jostain syystä Kuubaan. Nämä asiat varmaan selvisivät alussa, mutta en sitä nähnyt. Kuvassa vilahti myös 31-vuotias Fidel Castro. Suomalainen mies oli löytänyt itselleen Kuubasta vaimon, ihan nätin. Olivat olleet vähintään kymmenen vuotta yhdessä, en sitäkään oikein muista.

Mies kertoili Kuuban rauhallisesta elämänmenosta. Kertoi käyvänsä olosuhteiden pakosta kerran kolmessa vuodessa Suomessa, töissä rakennuksilla tai muualla. Kuvamateriaali oli mukavaa, näytti houkuttelevalta. Ihmiset näyttivät pääosin iloisilta. Nyky-Kuubassa pitäisi kyllä päästä käymään, ennen kuin se menee piloille. Kuka lähtee mukaan?

Mainio dokumentti oli, laatua. Kiitoksia Yle.


En haluaisi kirjoittaa riviäkään tästä juuri tapahtuneesta tragediasta, mutta sen verran kirjoitan, että ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käteen. Nyt ei ole leikin aika, eikä tosiaankaan ole miltään osin hyvää huumoria levitellä uhkausmateriaalia internetiin ja kerätä sillä tavalla julkisuutta itselleen. Ovatko ihmiset oikeasti tänä päivänä näin julkisuudenhaluisia? Hesari kirjoittaa minun puolestani esimerkiksi tästä tuoreimmasta uhkauksesta.

PS. En sittenkään jaksanut mennä parturiin, vaikka aioin. Enkä jaksa tehdä mitään muutakaan mitä suunnittelin. Huolestuttavaa.

Pikkusen takasi Miss Batlic Seata

Ihan pikkusen on korjattava lausuntoa ja otettava takaisin Miss Baltic Seata koskevaa kirjoitusta. Nimittäin kuvia lähemmin tutkittuani tulin johtopäätökseen, että myös Tanskan edustaja olisi ollut kelpoinen voittamaan. Näin.

päivitys:

http://www.weekend.ee/?gid=1277
Sieltä löytyy tosiaan niitä kuvia, jos kiinnostaa.

Tonttututkinto

Ylen uutiset kertoo, että Lapin ammattiopistossa aloitetaan tonttuakatemia. Tonttuakatemiasta valmistuu tonttuja ohjelmapalveluyritysten palvelukseen. Mahtavaa!

Tutkintonimike: Tonttu

Seuraavassa Ylen uutinen aiheesta:

Lapin ammattiopistosta valmistuu pian tonttuja

Julkaistu 05.11.2007, klo 07.08

Lapin ammattiopisto perustaa tonttuakatemian. Projektipäällikkö Kari Rekilä kertoo, että suunnitteilla on uusi ammattitutkintoon johtava koulutus, jonka työnimenä on tonttuakatemia. Rekilän mukaan tonttuakatemia räätälöidään yhdessä ohjelmapalveluyritysten kanssa, jotta koulutus vastaisi aiempaa paremmin matkailun tarpeita. Suunnittelussa ovat mukana kaikki Lapin suuret safariyritykset, jotka osallistuvat myös opiskelijavalintoihin ja opetukseen. Rekilän mukaan tavoitteena on, että tonttuakatemia aloittaa jo tänä talvena.

Itsehän olen yhden joulun työskennellyt tonttuna ohjelmapalveluyrityksessä ja tykkäsin hommasta kovasti. Sääli vain, että nyt nekin työmahdollisuudet taitavat loppua, kun alalle tulee aivan oikeita tonttukoulun käyneitä tyyppejä. Mielenkiintoista. Harmillista, että uutisessa ei mainita kuinka kauan tutkinto kestää.

Uuno Turhapuro kiertuemanagerina vai sittenkin joku oikea missikisa?

Olen huomannut, että nykyään en katso televisiosta käytännössä muuta kuin Prison Breakin tiistaisin ja Pohjois-Suomen uutisia tai kymmenen, seitsemän, puoli yhdeksän tai kymmentävaille kymmenen uutisia ja urheilua.

Tänään satuin kuitenkin aukaisemaan television katsoakseni teksti-tv:ltä urheilutuloksia. Maikkarilla oli menossa Miss Baltic Sea & Scandinavia -kipailut. Muistin, että viime vuonna vastaavat kisat juontanut Jani Sievinen löysi kultansa Mari Samuelssonin. Päätin sitte katsoa sen verran, että näen kuka siellä on juontajana sekä samalla vaivalla tietenkin tarkastaa missit. Terveen miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä. Ohjelmaa kun ei ollut kovin paljoa edes jäljellä.

Alussa näin kun missit esittäytyivät jossain korkealla, helikopterin laskeutumispaikalla. Sitten mainoskatkon jälkeen paljastui juontaja. Hurmaava Kokki Mika jotain. Aivan ala-arvoista juontotyöskentelyä.

Sitten alkoi tyttöjen esittely ja kysymyskierros. Toiselta kysyttiin elämän tärkeintä asiaa ja toiselta sitä että mitä meinaa tehdä kilpailun päätyttyä. "Köyhät lapset ja ja pidetään bileet tyttöjen kanssa." Ovatko ne vastaukset sitten samalla viivalla?

Sitten heräsi meikäläisen negaatiot. Miksi nämä Baltic Seat ja Scandinaviat aina valitaan Suomessa? Miksi nämä lähetykset tehdään suomeksi? Vai onko vain niin, että emme näe muiden maiden lähetyksiä ja ne ovat erilaisia?
Miksi kaikilta muilta misseiltä kysyttiin englanniksi, mutta Suomen missiltä suomeksi?

Miksi ohjaus-, leikkaus- ja kuvaustyöskentely oli ihan hanurista? Tuli mieleen niinkuin olisi katsonut jotain Uuno Turhapuro -elokuvaa! Oikeesti! "Uuno Turhapuro kiertuemanagerina" tai jotain. Jos noita missikisoja meinataan lähettää, niin tehkää edes ne lähetykset kunnolla eikä vasemmalla kädellä huitaisten.

Ja naurettavaa oli myös se, että lehdistö palkitsi Miss Suomen lehdistön ihannetyttönä. Jostain syystä ei ollut ollenkaan uskottava valinta. Ja paras missi, Miss Estonia ei edes sijoittunut. Törkeää.

Lopettakaa moinen misseily. Tyhjänpäiväistä hömppää. Perjantai-iltana ravintola Kulumassakin näkee kauniimpia tyttöjä. Jos ei sitä eestin missiä oteta lukuun ;) .

Marraskuu

Tässä tämän päivän olen mietiskellyt eilistä sekä mennyttä kahta kuukautta. Nyt on jo marraskuu, ja olen ollut tässä uudessa ympäristössä, uusien ihmisien ympäröimänä kaksi kuukautta. Päiviin mahtuu monta monituista mahtavaa hetkeä. Hetkiä joita en vaihtaisi mihinkään, tai melkein mihinkään.

Olen saanut tavata monta monituista hienoa ihmistä. Mainioita tyyppejä kaikin puolin. Ollaan käyty Hailuodossa ryhmäytymässä, ollaan vietetty jos jonkinmoista pippaloiltaa. Uudet ihmiset ovat muuttuneet tunnistettaviksi persooniksi. Toisia tuntee tietenkin paremmin kuin toisia. Toisista ajattelee eri tavalla kuin toisista. Tietenkin.

On paikkoja joissa en ollut ennen käynyt ja joita kohtaan tunnen nyt lämpöä ja sympatiaa. Se johtuu ainoastaan siitä, että on tietyssä seurassa käynyt tietyissä paikoissa. Mutta sitä vain miettii, että minne ne päivät ovat kuitenkin menneet? Paljon on jäänyt, mutta joitakin asioita tekisin kyllä hiukan toisin, jos takaisin matkustaminen olisi mahdollista.

"Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun, kaipuun, kaljakori kilisee. Yli taivaan, päivät niinkuin varisparvi raahautuu. --- Etkö tiedä, voi yksinäisen miehen viedä marraskuu."