generated by sloganizer.net

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Asianajaja hämmensi - laatua OAMK:ssa!

Uskomattoman laadukas luento oli tänään. Ei herranen aika. OAMK:ssa! Nyt on maailman kirjat sekaisin. Hämmennyin.

Vanhahako, eläkkeen muistaakseni juuri aloittanut lakimies herätti hiukan ennakkoluuloja. Lieköhän osaa puhua kiinnostavasti.

Ensin hämmennyin henkilöstä: Loistava luennoitsija. Kertakaikkiaan kuunneltavaa juttua puhuu. Ja OAMK:ssa!

Pian hämmennyin uudelleen ajatuksiini: Miten täällä on näin laadukas luento. OAMK:ssa!?

Mies ei pahemmin kirjoittanut taululle, kalvoille, tietokoneelle tai minnekään. Ei käyttänyt nykyajan yleisluentotyökalua powerpointtia. Mahtavaa! Hienoa oli kuunnella vaihteeksi vanhan ajan esitelmää. No, joo piirsi hän pari kuvaa taululle, joista toinen kuvio oli neljä samanlaista ympyrää.

Tämän takia tuli myös kirjoitettua ahkerasti muistiinpanoja luentopäiväkirjaa varten. Esimerkitkin olivat elävästä elämästä. Opettaminen oli lakimiehelle kuulemman henkireikä. Piristävää vaihtelua. Mukava kuulla.

Ainoa hankala oli mielestäni se, että mies siristi silmiään välillä niin ohuiksi viiruiksi, ettei häntä voinut katsoa silmiin. Se hankaloitti kuuntelemista. Vei liikaa huomiota. Sympaattinen henkilö. Puhui turun murretta. Se jotenkin aina sykähdyttää. Tuli vähän ala-asteen opettajani mieleen. Joskus vielä muutan Turkuun joksikin aikaa.

Luento oli itseasiassa niin mielenkiintoinen, että minä kerkesin jo ajatella, että olisiko se oikeasti niin vaikeaa päästä oikikseen lukemaan lakia. Sitten myöhemmin ymmärsin, että eivät ne kaikki lakipykälät niin mielenkiintoisia ole. Vero-oikeutta yms.

...mutta silti, entä jos? Toisaalta se on kiinnostavaa.

Joka tapauksessa. Rupesin tuntemaan voimakkaampaa vetoa yliopistoon. Jos tällaisia luentoja olisi pidetty enemmän, en haikailisi lähtöä mihinkään. Mutta hyviä luennoitsijoita on toisaalta harvassa. Hmm...

Toisaalta näitä lakityyppejä on ollut nyt kaksi ja molemmat olleet ihan huippuesiintyjiä.


Kiitoksia pitkään hukassa olleesta oppimisen tunteesta Lauri Kerosuo ja Ari Koivumaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oma sisko on oikiksessa ja se vieläkin väittää, ettei sillä ja yleisneroudella ole mitään yhteistä. Luettavaa on PALJON.

Tuo silmiinkatsominen on aika jännä juttu. Varmaan aika psykologista, mutta sillä tavalla saa melkolailla kaikista ihmisistä enempi kiinni. Ja kertoohan se siitä, että on todella kuulolla. Mutta monet pitää sitä hyökkäyksenä, mikä on myös mielenkiintoista sinänsä :)

Rgh

Anonyymi kirjoitti...

Jaajaa, vai että oikikseen... Harkihteppa vielä ainaki kahesti, kehoittaa allekirjoittanut oik.yo nimimerkillä "opiskelumotivaatio kadonnut kuin pitkä pieru Saharaan".

Edellistäkin voin kompata siten, ettei oikiksessa kyllä älyä tarvita sen enempää kuin missään muuallakaan. Ehkä jopa sellainen aivoton pänttääminen kriittiseen opiskeluun verrattuna on parempi vaihtoehto, kun pykälät pitää joissakin tenteissä osata ulkomuistista. Sairasta.

Koivumaa muuten vissiin meidän entinen kv-asioiden hoitelija. En ehtinyt tavata, mutta mukavalta vaikutti.