Polo kirjoitti sitten Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle viestin ja kysyi, mistä Oulusta saa Laitilan mansikka-limesiideriä. Tehtaan edustaja vastasi odottamattomasti kysymykseen ja ilmoitti ystävällisesti, että Kaakkurin Citymarketistahan sitä saa.
Hienoa! Nyt tiedän! Mutta helvetti. Sinnehän on pitkä matka. Ehdottivat pyöräilyä, mutta ei minulla niin jano ole.
Sunnuntai ja kutsu rapujuhliin. Ihan oikeita rapuja! En ollut koskaan syönyt moisia. Herrain herkkuja. Mutta nyt noita saksiniekkoja oli edessäni. Miten näitä syödään?
Sakset auki ja kaavi liha ulos veitsellä. Ei tätä ainakaan nälissään kannata harrastaa. Mutta tulipahan maistettua rapuja. Khuul.
Ja illan päätteeksi autolla Kaakkurin Citymarketiin. 12-pack mansikka-limesiideriä kyytiin ja kotiin. Loistavaa, että en muistanut makua väärin. Se oli kuin olikin niin hyvää kuin muistin. Ja mikä parasta, se ei maistu yhtään siiderille!
Maanantaiaamuna arki sitten iski. Tuntien suunnittelua. Ja nyt olen Romania-leski.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mun viestit ei mee läpi. MODERAATTORI SENSUROI!!
Minäki söin rapuja. Ne oli ihan ressukoita. Jotenkin surullista oli nähdä kokonaisina ne eläimet, joita aikoo ihan just popsia poskeen.
Lähetä kommentti