Kuinka helposti hyvinvointiyhteiskunnassa voi harmitus iskeä hyvinvoivalle nuorelle miehelle? Vastaus seuraavassa:
Pienen pieni harmitus voi iskeä lauantai-iltana jos Hesari ei olekaan postiluukussa. Harmitus kasvaa, kun kuulee, että myös Kuukausiliite on saman lehden välissä. Harmitus kasvaa lisää, kun muistaa, että on maksanut laskun (kalliin) juuri edellisenä päivänä ja monta päivää etukäteen.
Mies soittaa jakeluhäiriöstä asiakaspalveluun. Tieto kirjataan ylös. Jälkijakeluna luvataan lehti. Ei vain kuulu. Mies lähtee kauppaan palauttamaan pulloja. Lehti pötköttää pihalla. Jakaja ei ole päässyt rappukäytävään sisään.
Mies noukkii lehden ja on tyytyväinen. Tuli lehti ja tuli liite. Harmituksesta ei ole tietoakaan. Sattuuhan sitä tekevälle. Kuitenkin toivat lehden, eikä kukaan edes korjannut sitä parempaan talteen.
Sunnuntaiaamu. Sunnuntai-Hesari. Paksu ja täynnä luettavaa. Mutta taas on lattia autiona ja postiluukku visusti kiinni. Taas puhelu jakeluhäiriöihin. Tapahtuma kirjataan. Jälkijakelu luvataan. Nyt ei ole kuulunut mitään. En viiti koko ajan ravata pihalla kyttäämässä oisko lehti tiputettu pihalle.
Sen ensimmäisen kerran minä ymmärsin hyvin. Toinen kerta peräkkäin ei ole enää vahinko. Ei se lehti ilmainen ole, vaikka opiskelijatilaus onkin. Vittuuntunut olo. En minä joka päivä jaksa jakeluhäiriöihin soitella, vaikka onkin kiva että on joku jolle soittaa ja jutustella.
Hesari-boikotti. Tästä lähin luen vain Pirkka-lehteä.
Jos on ruokaa ja lämpöä niin aina se joku silti harmittaa. Rakkaus tai raha.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti