Nyt on pakko kehua Ilta-Sanomia. Vaikkakin itse uutinen on edelleen ala-arvoinen on se otsikoitu loistavalla ironialla. Otsikko kuuluu: "Prinssi Williamin virtsahetki ikuistettiin - katso kuvalinkki (jos tarvis)".
Eikä todellakaan ole tarvis. Käy lukemassa juttu täällä (jos tarvis).
maanantaina, marraskuuta 24, 2008
sunnuntai, marraskuuta 23, 2008
Tämäkö on Tähkän määränpää?
Katoin Voicea tässä yks päivä. Sieltä tuli Fintelligensin video, jossa vieraili mr. Lauri Tähkä. Repesin täysin. Ei tämmöstä fiittausta vain voi olla! Ja muutenki tuo video näyttää jotenkin huvittavalta. Ei voi oikein sanoa, ollaanko tässä kuinka tosissaan, vai onko tämä ihan täysi läppä?
Juu tel mii.
Juu tel mii.
sunnuntai, marraskuuta 16, 2008
Kaiteet blogaajille
Huvittavaa on ollut lukea Kalevan nettisivujen uutisiin satelevaa palautetta. Tässä jokin aika sitten, oli varmaan kesäaikaa, tyyppejä tipahteli taas Torinrannassa veteen ja valistuneet kansalaiset alkoivat vuosittaiseen tapaansa vaatia kaiteita Torinrantaan, jotta putoamisilta vältyttäisiin.
Jatkuessaan pitempään tuollainen valitus, joka sinänsä on asiallinen ehdotus, alkaa kuulostaa surkuhupaisalta. Niinpä jotkut aktiiviset palautteen antajat ovatkin keksineet, että kaiteet ovat paras ehkäisykeino kaikkiin vahinkoihin ja pahoinpitelyihin.
Esimerkiksi tässä pahoinpitelyuutiseen on Lukija kommentoinut "Kaiteet ravintoloihin! Ja viinapulloihin!" Aiemmin kaiteita on vaadittu muun muassa autoihin, puistoihin, humalaisiin ja lapsiin. Kaiteet vaan kaikkiin, niin vahingot vähenevät!
Jatkuessaan pitempään tuollainen valitus, joka sinänsä on asiallinen ehdotus, alkaa kuulostaa surkuhupaisalta. Niinpä jotkut aktiiviset palautteen antajat ovatkin keksineet, että kaiteet ovat paras ehkäisykeino kaikkiin vahinkoihin ja pahoinpitelyihin.
Esimerkiksi tässä pahoinpitelyuutiseen on Lukija kommentoinut "Kaiteet ravintoloihin! Ja viinapulloihin!" Aiemmin kaiteita on vaadittu muun muassa autoihin, puistoihin, humalaisiin ja lapsiin. Kaiteet vaan kaikkiin, niin vahingot vähenevät!
lauantaina, marraskuuta 15, 2008
Päiväkirjapoimintoja 90-luvulta
Minähän olen naurettavana humanistipoikana (Radio Rock) pitänyt myös päiväkirjaa aina silloin tällöin epäsäännöllisesti. Niin siis sellaista, missä on paperiset sivut, johon kirjoitetaan kynällä, sellaista oikeaa. Paljastan sinulle nyt päiväkirjan sivun ensimmäisen kirjoituksen.
"MINÄ ME- NIN ULOS. TÄNÄÄN OLI SURULLINEN PÄIVÄ."
Tekstissä ei ole päiväystä, mutta arvatenkin se on joskus 90-luvun alussa, kenties ensimmäisellä luokalla, sillä toinen kirjoitus kertoo kirjastoauton käymisestä koululla ja on käsialaltaan samanmoista. Ensimmäinen päiväys on 14.3.1993.
Sen verran vielä täytyy mainita, että 7.10.1995 ostettiin Panasonic cd-radionauhuri, jossa oli kasetti-tupladekki. Ostettiin myös mikrofoni ja Scatman's World cd-levy.
Ennen vanhaan tehtiin kestävää elektroniikkaa. Tosin radiotaajuudet tuosta soittimesta eivät enää aina tahdo oikein kuulua. Ja tuo oli muuten ensimmäinen cd-levy evör minulle. Niin ne vain ennen asiat ovat tallentuneet muistiin. Milloinkohan olen saanut ensimmäisen dvd-elokuvan. Sitä en muista, mutta se oli Jack Nicholsonin tähdittämä Karhiainen. Käskin äidin ostaa uutta soitinta testataksemme jonkin elokuvan Citymarketin halpiskorista. Osti sitten sen. Olen jättänyt sen heille. Se oli surkea.
"MINÄ ME- NIN ULOS. TÄNÄÄN OLI SURULLINEN PÄIVÄ."
Tekstissä ei ole päiväystä, mutta arvatenkin se on joskus 90-luvun alussa, kenties ensimmäisellä luokalla, sillä toinen kirjoitus kertoo kirjastoauton käymisestä koululla ja on käsialaltaan samanmoista. Ensimmäinen päiväys on 14.3.1993.
Sen verran vielä täytyy mainita, että 7.10.1995 ostettiin Panasonic cd-radionauhuri, jossa oli kasetti-tupladekki. Ostettiin myös mikrofoni ja Scatman's World cd-levy.
Ennen vanhaan tehtiin kestävää elektroniikkaa. Tosin radiotaajuudet tuosta soittimesta eivät enää aina tahdo oikein kuulua. Ja tuo oli muuten ensimmäinen cd-levy evör minulle. Niin ne vain ennen asiat ovat tallentuneet muistiin. Milloinkohan olen saanut ensimmäisen dvd-elokuvan. Sitä en muista, mutta se oli Jack Nicholsonin tähdittämä Karhiainen. Käskin äidin ostaa uutta soitinta testataksemme jonkin elokuvan Citymarketin halpiskorista. Osti sitten sen. Olen jättänyt sen heille. Se oli surkea.
torstaina, marraskuuta 13, 2008
Väärinpäin oleva pahvilaatikko ei loppujen lopuksi ole kovin tyylikäs sisustuselementti
Njah. Ei nukuttanut. Minun piti lukea tänään sutvi-tenttiin. En juurikaan saanut luettua. Materiaalia oli kahlattavaksi vielä ihan liikaa jäljellä olevaan aikaan nähden. Täytyy kai silti käydä huomenna katsomassa, minkälaisia kysymyksiä tarjotaan.
Tenttiin lukeminen on viime aikoina ollut muutenkin jotenkin vaikeaa. Sanasto ja nimistökin menee uusintaan, kun en saanut aikaiseksi lukea ensimmäiseen tenttiin kunnolla, vaikka sen lukemisen takia skippasin tekstiopin ensimmäisen tentin. Tekstiopin toinen tentti oli sitten, siihenkin olisi voinut lukea huolellisemmin. Miksi ei voi lukea ja opiskella kerralla kuntoon? Miksi venyttää aina seuraavaan? Kuinka kauan voi vain surffailla menemään, ilman että kosahtaa?
Täällä kämpässä pitäisi siivota. Täällä näyttää tällä hetkellä sekaisalta. Kuten ajatuksenikin. Peilaakohan asunto jotenkin ihmisen ajatuksia? Tavaroita on sikin sokin siellä täällä. Papereita, kirjoja ja lehtiä lojuu lattialla, pöydillä ja sängyn alla. Tiskiä on tiskipöydällä, niin että lasit kohta loppuvat.
Täällä pitäisi myös sisustaa. Kukkapöytänä toimiva, nurin päin oleva iso pahvilaatikko, jonka päällä on vanha päiväpeitto, ei loppujen lopuksi ole kovin tyylikäs sisustuselementti.
Joulupukki, jos saan toivoa, tänä jouluna ei oikeastaan tarvitsisi ostaa mitään turhaa. Saattaisin tarvita vaikka jonkinlaisen kirjahyllyn, jonkinlaisen telineen dvd- ja cd-levyille ja jonkin mihin voi laittaa nuo rehut, kun ei ole kukkalautojakaan ikkunoilla.
Mielenkiintoista on myös se, että vaikka yliopistolta tullessani monesti olen vielä matkalla energinen ja aion tehdä vaikka mitä, kotiin tullessani kaikki energia katoaa. Puff. En saakaan tehtyä niitä asioita mitä aioin. Joku feng sui -sisustaja olisi vissiin tervetullut.
Ajatukset puolestaan risteilevät kuin Silja Line Helsinki-Tukholmaa. Välillä palaavat entiseen, välillä lipuvat tulevaan, välillä ovat jopa oikeassa ajassa. Välillä on pyörremyrsky, välillä tyyntä.
Ja kysymyksiä tänään. Löytyykö islantilaisen kalastusaluksen perästä trooli? Onko Tomas Duba kakkosmaalivahti? Jänskättääkö sillä vai jänskättääkö sitä? En minä tiedä. Kyllä varmaan.
Ala-asteen kuudennella teimme lehteä äidinkielen tunnilla. Jokainen teki omaansa. Välillä sitten luimme toistemme lehtiä. Tyttöjen lehtien sivut tuoksuivat. Ne oli suihkuttaneet niihin kai jotain hajusteita. Sitten ne ihmetteli, että miksei pojat käytä deodoranttia. Käytin minä, mutta se oli jotain hajutonta. Äiti oli suositellut sitä. Nykypäivän kuudesluokkalaiset käyttää varmaan Calvin Kleinia ja Hugo Bossia. Vai sittenkin Beckhamia? Seiskalla pistin sitten jotain parfyymia kainaloon. Se ei toiminut.
Tenttiin lukeminen on viime aikoina ollut muutenkin jotenkin vaikeaa. Sanasto ja nimistökin menee uusintaan, kun en saanut aikaiseksi lukea ensimmäiseen tenttiin kunnolla, vaikka sen lukemisen takia skippasin tekstiopin ensimmäisen tentin. Tekstiopin toinen tentti oli sitten, siihenkin olisi voinut lukea huolellisemmin. Miksi ei voi lukea ja opiskella kerralla kuntoon? Miksi venyttää aina seuraavaan? Kuinka kauan voi vain surffailla menemään, ilman että kosahtaa?
Täällä kämpässä pitäisi siivota. Täällä näyttää tällä hetkellä sekaisalta. Kuten ajatuksenikin. Peilaakohan asunto jotenkin ihmisen ajatuksia? Tavaroita on sikin sokin siellä täällä. Papereita, kirjoja ja lehtiä lojuu lattialla, pöydillä ja sängyn alla. Tiskiä on tiskipöydällä, niin että lasit kohta loppuvat.
Täällä pitäisi myös sisustaa. Kukkapöytänä toimiva, nurin päin oleva iso pahvilaatikko, jonka päällä on vanha päiväpeitto, ei loppujen lopuksi ole kovin tyylikäs sisustuselementti.
Joulupukki, jos saan toivoa, tänä jouluna ei oikeastaan tarvitsisi ostaa mitään turhaa. Saattaisin tarvita vaikka jonkinlaisen kirjahyllyn, jonkinlaisen telineen dvd- ja cd-levyille ja jonkin mihin voi laittaa nuo rehut, kun ei ole kukkalautojakaan ikkunoilla.
Mielenkiintoista on myös se, että vaikka yliopistolta tullessani monesti olen vielä matkalla energinen ja aion tehdä vaikka mitä, kotiin tullessani kaikki energia katoaa. Puff. En saakaan tehtyä niitä asioita mitä aioin. Joku feng sui -sisustaja olisi vissiin tervetullut.
Ajatukset puolestaan risteilevät kuin Silja Line Helsinki-Tukholmaa. Välillä palaavat entiseen, välillä lipuvat tulevaan, välillä ovat jopa oikeassa ajassa. Välillä on pyörremyrsky, välillä tyyntä.
Ja kysymyksiä tänään. Löytyykö islantilaisen kalastusaluksen perästä trooli? Onko Tomas Duba kakkosmaalivahti? Jänskättääkö sillä vai jänskättääkö sitä? En minä tiedä. Kyllä varmaan.
Ala-asteen kuudennella teimme lehteä äidinkielen tunnilla. Jokainen teki omaansa. Välillä sitten luimme toistemme lehtiä. Tyttöjen lehtien sivut tuoksuivat. Ne oli suihkuttaneet niihin kai jotain hajusteita. Sitten ne ihmetteli, että miksei pojat käytä deodoranttia. Käytin minä, mutta se oli jotain hajutonta. Äiti oli suositellut sitä. Nykypäivän kuudesluokkalaiset käyttää varmaan Calvin Kleinia ja Hugo Bossia. Vai sittenkin Beckhamia? Seiskalla pistin sitten jotain parfyymia kainaloon. Se ei toiminut.
Journalismin riemuvoitto
"Johanna Tukiainen matkusti Gambiaan ilman malarialääkitystä", luin Hesarista. Siis hetkinen.
Hesarista todellakin. Onko tämä Hesaria? Johanna Tukiainen? Matkusti Gambiaan? Ei ottanut malarialääkitystä. Uutinen? Mitä helvettiä?
Uutinen oli lainattu kokonaisuudessaan Seiskasta.
Go Hesari.
Hesarista todellakin. Onko tämä Hesaria? Johanna Tukiainen? Matkusti Gambiaan? Ei ottanut malarialääkitystä. Uutinen? Mitä helvettiä?
Uutinen oli lainattu kokonaisuudessaan Seiskasta.
Go Hesari.
Lepakkoa lepakon perään
"Lepakkokirjailijasta Journalistin vetäjä" uutisoi Markkinointi&Media Journalistin uudesta päätoimittajasta, joka kylläkin on mies.
Otsikossa joku vääräleuka voisi nähdä viittauksen edelliseen päätoimittajaan, joka on nostanut kissan pöydälle.
tiistaina, marraskuuta 11, 2008
perjantaina, marraskuuta 07, 2008
Taas hoputetaan - nyt vauvan tekoon
Naisopiskelijoita aletaan patistaa äideiksi uutisoi Yle. Ehdotuksen takana on Sata-komitea (täytyy tunnustaa, että en ole ihan perillä, että mikä se on, nähtävästi joku jolla on kuitenkin hölmöjä ajatuksia).
Komitean puheenjohtajan muistion mukaan naisopiskelijat voivat välttää työsyrjinnän, mikäli heillä on lapsikatras jo valmiina, kun on aika siirtyä työelämään.
Helvetin fiksua. Johtaja neuvoo miten voit välttää työsyrjinnän sen sijaan että miettisi mitä syrjinnälle voisi tehdä.
Ja ei ole tainnut herra/rouva johtaja (nimeä ei mainita, mutta luultavimmin herra) itse ihan lähiaikoina elellä opintotuella ja elättää siinä samalla "lapsikatrasta". Vaikka henkilökohtaisesti en ole tenavia pyöräyttelemässäkään, niin jos minulta kysytään, mieluummin menen ensin työelämään, jotta saan rahaa, jotta voin elättää perhettä ja sitä lapsikatrasta.
Lisäksi on aikamoista taiteilua surffailla opiskelijaelämän ja äitinä toimimisen välillä. Toki se joiltakin onnistuu, mutta ei kaikilta. Esimerkiksi minulta ei varmaan onnistuisi.
Toki ihan mielellään voin kaverina harjoitella sitä lapsentekoprosessia.
Komitean puheenjohtajan muistion mukaan naisopiskelijat voivat välttää työsyrjinnän, mikäli heillä on lapsikatras jo valmiina, kun on aika siirtyä työelämään.
Helvetin fiksua. Johtaja neuvoo miten voit välttää työsyrjinnän sen sijaan että miettisi mitä syrjinnälle voisi tehdä.
Ja ei ole tainnut herra/rouva johtaja (nimeä ei mainita, mutta luultavimmin herra) itse ihan lähiaikoina elellä opintotuella ja elättää siinä samalla "lapsikatrasta". Vaikka henkilökohtaisesti en ole tenavia pyöräyttelemässäkään, niin jos minulta kysytään, mieluummin menen ensin työelämään, jotta saan rahaa, jotta voin elättää perhettä ja sitä lapsikatrasta.
Lisäksi on aikamoista taiteilua surffailla opiskelijaelämän ja äitinä toimimisen välillä. Toki se joiltakin onnistuu, mutta ei kaikilta. Esimerkiksi minulta ei varmaan onnistuisi.
Toki ihan mielellään voin kaverina harjoitella sitä lapsentekoprosessia.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
