Varapresidentillinen ahteri

Tässä on kenties tuleva varapresidentin takamus reilun parinkymmenen vuoden takaa. Tai oikeastaan tässä on kenties tulevan Amerikan presidentin takapuoli. Nimittäin John McCaininhan on yleisesti arveltu pilkallisesti heittävän tehtävät ennen mahdollisen vaalikautensa päättymistä, koska joku muu saattaa päättyä sitä ennen.

Tässä on siis nuoren Sarah Palinin perse Miss Alaska-kisoissa 1984. Mitä mieltä olette, onko siinä presidentillistä glamouria?

Tottahan on, että Sarah Palin on Amerikan Tanja Karpela os. Vienonen ent. Saarela. Tai niinkuin Tapio Suominen sanoi: "Vienonen, Karpela, Saarela, Karpela, Niinistö hilkulla, Vanhanen tyrkyllä." Totta myös on, että Karpela vie Sarah Palinia sata nolla tällä mittarilla.

Ei muuta kuin odottelemaan, että milloin Tanjasta tulee presidenttiehdokas.

Rovaniemi rock-city

Vietin kesän Rovaniemellä. Tein muutamia havaintoja.

Asuin keskustassa Ukkoherrantiellä. Osoittautui, että asunnon alapuolella oli pystybaari, joka oli auki joka ikinen päivä kahteen. Joka ikinen ilta sieltä kaikui mahdoton mekkala ja musisointi. Hyvä ettei tarvinnut kesää kauempaa majailla, hermot olisivat menneet. Yhden kerran kävin itse asiakkaana tuossa kuppilassa. Oikein mukavan ja viihtyisän oloinen mesta, ei siinä mitään.

Osoittautui myös, että asunto on paikallisen amisringin varrella. Jatkuvasti ohi ajoi autoja (suurin osa 80- ja 90-luvun japanilaisvalmisteisia) joista kuului armoton jumputus. Jopa niin kova, että asunnon ikkunat helisivät muutamaan otteeseen. Tunsin itseni vanhaksi mummoksi, joka soittaa vihaisen puhelun paikallislehden yleisönosastolle, kun tuo nuoriso huudattaa musiikkia yötä päivää, eikä saa nukkua! Mutta kieltämättä se oli epämiellyttävää.

Rovaniemeläisten ratin pyörittäjien musiikkimaku vaikutti ainakin ringin kiertäjillä rajoittuvan suomi-iskelmään. Paula Koivuniemi kaikui tiuhaan tahtiin Kansankadulla.

Minulla on (tai ainakin oli) sellainen käsitys, että lappilaiset tytöt ovat erittäin viehättäviä ja kauniita. Katsokaa nyt vaikka kemiläistä Suvi Tiilikaista (os. Miinala), jos teillä ei ole omia tuttuja. Rovaniemen tarjontaan kuitenkin petyin. Ainakaan omalle kohdalleni ei sattunut oikeastan yhtään kunnolla sykähdyttävää tapausta. Ainoat vähänkään sykähdyttävät nousivat kerran taksista ja nekin olivat kuusamolaislähtöisiä tai vanhoja kavereita. Voi myös olla, että rimani on hilautunut jo melko korkealle. Tai en muuten vain pysty vielä katselemaan tarpeeksi kirkkain silmin.

Arvelin myös pääseväni kuuntelemaan mie ja sie -kieltä ja hoon päältä puhumista, mutta eihän niitä kaupungissa juuri kuullut. Kerran soitin Tornion tulliin ja sieltä irtosi hoota. Kuitenkin, murrekurssista Rovaniemen kesä ei käynyt.

Työkaverit olivat kuitenkin äärimmäisen mukavia, samoin työilmapiiri. Oli mukava myös tavata vähän enemmän vanhoja Rovaniemelle muuttaneita kavereita, joita ei muuten paljoa näe.

Niin, ja mikä tahansa kaupunki voi olla rock-city, mutta Rovaniemessä on alkusointu.

Havaintoja

Ajoin pyörällä keskustaan, koska menin ostamaan Tiinalle lukiokirjoja. Keskellä Rotuaaria joku kolmen lapsen äiti huusi puhelimeen: "Meille ei todellakaan tule yhtään kaveria silloin kun.....". Enempää en kuullut, koska menin jo ohitse.

Ajoin ohi Mehiläisen lääkärikeskuksen. Vieressä oli Vanha apteekki. Mietin, että luuleekohan moni turkulainen tuon olevan baari. Ainakin se olisi hyvä pubin nimi.

Jamerassa oli ystävällinen palvelu ja kaikki kävi joutuin. Menin takaisin. Huomasin, että Anttilan edestä oli purettu bussikatos. Joo, en ole käynyt siellä yli kolmeen kuukauteen.

Ajoin takaisin Tuiraan. Puistossa rantojen miehet juopottelivat. Luin aamulla Nyt-liitteen erinomaisen reportaasin Helsingin kodittomista. Ei noilla Tuirankaan kavereilla tainnut kovin paksua kattoa päänsä päällä olla.

Vein kirjat kotiin ja menin Välivainion Alkoon. Pankkiautomaatilla mies rämpläsi pankkikorttiaan automaattiin kauan. Kun kortin siru on kulunut, automaatit eivät pidä enää kortista. Ei ne vissiin turhaan niitä koteloita pankista jaa sittenkään? Alkossa myytiin lonkeroa. "GIN Suomi 1952". Se oli valmistettu Ruotsissa. Ostin tölkin.

Sitten menin Liiteriin. Ostin saksalaista kaljaa, Nobelaneria. Luulen, että se on juotavaa. Se on parempaa kuin Grafenwalder. Saksalaiset varmaan nauraisivat minulle. Lidlin myyjä oli herttainen ja puhui söpösti ujostellen.