Polo - miltä tuntuu olla nimi auton takakontissa

Pitempiä koulupäiviä koulumenestyksen kustannuksella

2011-07-18T17:56:00.000+03:00

Johan on. Uusi opetusministeri Gustafsson haluaa pidentää koulupäiviä. Heppu perustelee vaatimustaan muun muassa sanomalla: ”Opetustuntimäärän lisääminen on minusta välttämätöntä. Suomi on tässä vertailussa paljon alle keskiarvon.”

Joooo! On alle keskiarvon. Mitä sitten? Miksi meidän pitäisi aina olla jotakin keskiarvotaaveja?

Onko päässyt unohtumaan kaikki hienot pisa-tulokset ja muut koulumenestystä suitsuttavat tulokset? Voisiko yhtenä syynä menestykseen olla se, että lapsia ei nuuduteta heti ensimmäiseltä luokalta alkaen? Lasten psykiatri Jari Sinkkonen sanoo Maikkarin uutisessa, että ” Suomessahan mennään kouluun myöhemmin kuin muualla Euroopassa. Mutta vaikkapa Britanniassa lapset ovat aivan liemenä koulupäivän jälkeen. Se on heille aivan liian rankkaa.”

Miksi pitempi koulupäivä ei olisi rankkaa suomalaislapsille? Häh!?

Toki Sinkkonen ja myös OAJ ovat sitä mieltä, että koulupäiviä voisi pidentää, varsinkin juuri alaluokilta.

Laserleikkaus

2011-05-19T18:44:00.005+03:00

Siinä makasin. Paniikki ei ollut mitenkään valtava, olihan siskoni kertonut minulle kaiken siitä, miltä se hänen mielestään tuntuu. Näin punaista ja vihreää valoa. Punainen valo näkyi vain pienenä pisteenä. Mies käski tuijottaa sitä. Luomet teipattiin ihoon ja silmämunan ympärille asetettiin kehykset. Tuntui epämukavalta. Pari tippaa puudutukseksi. Ei se kestäisi kauaa. 50 sekuntia per silmä, äsken sanottiin.

Punainen valo alkoi hajota. Se liikkui ja sitä näkyi enemmän mutta hajanaisesti. Yritä tuijottaa sitä, se sanoo. Meinasin herpaantua. Vihreä valo koetti välillä vilkkua eteen. Sisko sanoi, että pyörtyminen ei ole kaukana. Kuuluu surinaa. Laser työskentelee. Jos pyörryn, silmä ei mene kiinni.

Onnistui. Ei sattunut. Sitten toinen silmä. Sama kuvio toistui. Onnistui. Nyt se on tehty ja peruuttamatonta.

Kärpäslasit silmille ja käytävään. Nyt sattuu. Kirvelee. Silmiä ei voi pitää auki. Onneksi tosi elämän enkeli tulee viereen, ottaa kädestä ja saattaa kotiin. FIN-8 -kyyti menee vähän hukkaan, kun silmiä täytyy pitää kiinni. Sattuu vieläkin.

Kotona nukun kolme tuntia ja kipu on poissa. Näen. Ilman silmälaseja. Uskomatonta. Lääketiede on ihmeellistä. Toivon, että tämä kestää. Sisko sanoi elämänsä parhaaksi päätökseksi. Yritän peesata.

Jos jollakin on kysymyksiä silmien laserleikkauksesta, voin vastata kokemukseni mukaan, sen mitä tiedän.

Poistan sinut

2011-05-15T16:25:00.003+03:00

Se on hämmentävä fiilis, kun huomaa, että joku on poistanut sinut Facebook-kavereistaan. En tarkoita nyt sitä, kun huomaa, että kaverimäärä numeroissa on muuttunut. Tarkoitan sitä, kun pitkästä aikaa menee kaverin profiiliin katsomaan, mitä sille kuuluu.

Ensin huomaa, että seinää ei ole näkyvissä. Sitten huomaa, ettei sitä saakaan näkyviin. Sitten ajattelee, että se vain haluaa yksityisyyttä. Sitten huomaa tekstin "add as a friend".

Sekunniksi tulee epäusko. Emmekö me olekaan olleet kavereita? Sitten ymmärtää. Minut on poistettu. Se on hämmentävää.

Facebook-ihmisiä on kahdenlaisia. On niitä, joilla on 900 kaveria, joista ihminen voi kadulla morjestaa ehkä sataa. Sitten on niitä, jotka pitävät Facebook-piirinsä mahdollisimman pienenä. Perustelut molemmilla ovat ne mitä ovat.

Tunnustan minäkin, en välttämättä osaisi tervehtiä kadulla ihan jokaikistä FB-kaveriani. Hämmentävintä on se, että tervehdin tai tervehtisin kyllä näitä, jotka ovat minut syystä tai toisesta poistaneet.

Ehkä se on viesti mennä eteenpäin. Ei täällä kenenkään ole pakko olla toisen kaveri. Piirinsä saa valita itse.

Tyttö numero 16

2011-05-04T15:01:00.001+03:00

Okei. Jos nää ois ollu missikisat, niin tiedän, ketä oisin äänestäny. Uimapukukierrosta odotellessa.

Idolsista tuli Tangomarkkinat

2011-05-02T18:04:00.005+03:00

Idolsin finaalissa ensi sunnuntaina ovat Ali ja Martti. En todellakaan olisi uskonut, kun finaalijoukkio paljastui, että nämä herrat ratkaisevat voiton. En uskonut koko saagan aikana. En silloinkaan, kun Lassi luovutti ja Laura oli ensimmäinen virallinen putoaja. En silloinkaan kun Stina tippui. Kun Ilpo tippui, oli uskottava, että tangoilla tämä kisa viedään. Enkä puhu nyt alushousuista.

Hyvä on, Martti osaa vetää rockia. Hyväksyn hänen

finaalipaikkansa joten kuten. Ali on väärässä kilpailussa. Eikö tässä kisassa pitänyt hakea idolia teineille? Rokkikukkoa tai poppimimmiä? Toki on hienoa, ettei ulkonäkö yksistään riitä, mutta ihan oikeasti!

Näistä Idols-finalisteista Stina on ainoa, kenen keikalta minä voisin kuvitella itseni löytäväni. Eikä se johdu pelkästään kuvassa näkyvistä, vaikka niistä kovasti voin sanoa pitävänikin. Aina kilpailuissa ei paras voita.

"Edellinen artisti on juuri vapautunut vankilasta. Seuraavaksi kuulemme artistia, joka on parhaillaan vankilassa..."

2011-04-25T23:29:00.005+03:00

Käveleskelin keskustasta kotiin ja kuuntelin joutessani radiota nokialaisestani. Sattumalta törmäsin taajuudelle, josta kuului Spin FM. En ollut koskaan kuullut moisesta radiokanavasta.

Kotiin päästyäni menin sitten nettiin. Tottakai jokaiselta oikealta radiokanavalta löytyy nykyään nettistriimi, niin tältäkin. Infoa löytyi sen verran, että omien sanojensa mukaan kanava on nopeasti noussut pääkaupunkiseudun puhutuimmaksi kanavaksi. Täällä ylhäällä moisesta ei ole kuulunut kovin laajalti.

Etsin perustamisvuotta tai -hetkeä, mutta sitä en löytänyt. Harmi.

Lähetykset lähetetään "ihmisten keskeltä" Forumin vilinästä. Kanava soittaa "kansainvälistä urbaania pop-musiikkia." Kuunteluhetkellä sieltä tuli kovasti paljon jonkin sortin gangstaräppiä.

Kiinnostuin, koska juontaja esitteli jokaisen artistin sanomalla, onko artisti juuri vapautunut vankilasta, juuri joutunut sinne tai parhaillaan istumassa kakkua. Persoonallista.

Mutta mitäs minä tässä enempää lätisen. Jos haluatte vaihtelua, niin menkää ja kuunnelkaa!

Täältä se löytyy.

Melkein tonnin tippi huijaamalla

2011-04-19T16:58:00.006+03:00

Ruuasta ja oikeastaan tästä Kalevan jutusta, jossa päivitellään maksupäätteillä annettavia tippejä.

"S-ryhmän ravintoloissa maksupäätteellä annettavat tipit herättivät keväällä ihmetystä asiakkaissa. Asiakkailta kysyttiin ennen PIN-koodin syöttöä päätteeseen, haluavatko he antaa tippiä. Summa tuli myös syöttää itse päätteelle."

Itse törmäsin samanlaiseen systeemiin Prahassa reilu vuosi sitten. Olin maksamassa ravintolalaskua päätelaitteella ja aloin näppäillä koneeseen tunnuslukua. Ihmettelin kovasti, kun tunnusluku tuli näkyviin. Eihän niin yleensä ruukaa tapahtua. Jotain on pielessä.

Painelin valikkoa takaisin ja tajusin, että kone pyysikin tippiä. Meinasi tulla annettua nelinumeroinen tippi. Jätin tipin sitten kokonaan antamatta, kun tuli huijattu olo.

Vaikka eihän siinä ketään varsinaisesti huijattu. Tyhmä suomalainen maalaisturisti ei vaan tajunnut nykytekniikkaa. Aivan kuin nyt on käynyt S-ravintoloissa. Yli vuosi tapahtuman jälkeen.

Respect food

2011-04-19T16:51:00.003+03:00

Sitä oppii arvostamaan hyvää ruokaa silloin, kun sitä ei voisyödä. Minulta poistettiin toissapäivänä viisaudenhampaita molemmilta puolilta suuta, enkä siksi voi syödä nyt kuin sosemaista ja haaleaa ruokaa.

Noh, tämä ei nyt ole oikeasti niin paha, kuin oli pari vuotta sitten. Silloin minulta leikattiin nielurisat ja jouduin toden teolla kuurille. Useamman viikon jouduin pärjäilemään vain soseilla ja keitoilla, joissa ei ollut vahingossakaan sattumia. Muistan vieläkin sen riemun tunteen, kun tajusin, että pian saisin syödä oikeaa pihviä! Silloin kuulemma näytinkin onnelliselta! Mitä kaikkea hyvä ruoka voikaan tehdä.

Timo Soinista pääministeri?

2011-02-11T15:09:00.003+02:00

Maikkari kertoi eilen, että perussuomalaiset on kivunnut vaaligallupeissa jo 17 % suosioon. Puolue oli siis neljännellä sijalla ja vain 0,3 % jäljessä SDP:tä. Huh. Aikamoista!

Herää kysymys, entä jos haluaa varmistaa, ettei perussuomalaiset rynni samantien vaalivoittoon ja Timo Soinista tule pääministeriä? Onko äänestettävä siis jotakin "kolmesta suuresta", jotta ne varmasti pysyvät perussuomalaisten edellä?

Miten tässä tasapainoilussa käy pieninä edelleen pysyttelevien vihreiden ja vasemmistoliiton? Karkaako niiltä äänestäjiä, jotka äänestävät isompia puolueita varmistaakseen, ettei perussuomalaiset pääse vallankahvaan? Kannattaisiko niin tehdä, vai pitäisikö pysyä järkkymättömästi oman pienpuolueensa takana? Olisiko leirin vaihtaminen petos? Entä jos sen tuloksena perussuomalaiset nousevat Suomen suurimmaksi puolueeksi?

Timo Soini vaati markkaa takaisin A-talkissa eilen. Tällä kalastellaan vanhoihin aikoihin jumittuneiden ääniä. Voi, kuinka ennen oli kaikki paremmin. Psykologiaa opiskelleet tietänevät, ettei niin yleensä ole ollut. Se on vain tuo ihmisen muisti.

Come on AC Oulu

2011-02-03T16:09:00.002+02:00

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan jalkapallosta, jota kohtaan intohimoni on vuosi vuodelta kasvanut. Asiasta piittaamaton lukija voi siis lopettaa kirjainten tavaamisen tähän.

Lehdet kertoivat tänään, että kaupunkimme joukkue AC Oulu ei ole saanut liigalisenssianomustaan läpi. Raasuilla ei ole tarpeeksi rahaa, jotta Veikkausliigan pomot uskoisivat seuran pysyvän pystyssä koko kautta. Harmi.

Viime kausien peltokenttä Castrenissa olisi vaihtunut ensi kaudeksi tuliterään ja vasta kunnostettuun Raatin kenttään, jossa katsomofasiliteetitkin ovat aivan toista luokkaa kuin Castrenissa. Raatia kelpaisi tosiaan esitellä vaikka etelän hetelmillekin! Ero Castrenilla ja Raatilla on kuin Emirates Stadionilla ja Craven Cottagella. (Paitsi ettei Castrenista huo'u samanlaisia perinteitä) Itse olen vieraillut Fulhamin matsissa "Mökillä", ja viimeistään silloin futiskipinä iski kunnolla. Täällä Anssi Miettisen erittelevä artikkeli jalkapallomatkailusta Lontoossa.

Toivottavasti AC:n valitus menee läpi, ja näemme ensi kesänä uudelleen syntyneen AC Oulun. Toivottavasti myös paikallinen liike-elämä näkisi uuden stadionin mahdollisuudet ja lähtisi tukemaan oululaista jalkapalloa. Jalkapallo kuitenkin on, Kärpistä huolimatta, lajien kuningas, joka yhdistää kansoja! (Toki voi myös erottaa ja aiheuttaa murhia. R.I.P. Andrés Escobar.)

Yllätysjulkkis - hra Lumenpudottaja

2011-01-30T17:05:00.003+02:00

Ei tainnut herra Lumenpudottaja vielä viime kuussa arvata, että ensi kuussa hän istuu Jenni Pääskysaaren ja Vappu Pimiän vieraana Korkojen kera -keskusteluohjelman vieraana (on muuten viihdyttävä ohjelma, suosittelen. Katso ohjelma tästä).

Mahtavan rohkea ratkaisu hepulta myydä omaisuutensa ja muuttaa Thaimaahan. Moinen rohkeus käy hieman kateeksi. Miksi en minäkin? Mutta ei Thaimaahan. Vaan Kuubaan. Tai miksi nyt ei Thaimaahankin.

Rohkeutta vaatii myös jättää vaimo ja pieni lapsi kotiin ja lähteä maailmalle.

Tässä on kaksi asiaa, jotka varmasti jakavat mielipiteitä ja hra Lumenpudottajan arvostusta. Toisaalta hienoa ja rohkeaa lähteä uusiin ympyröihin. Toisaalta vastuutonta jättää lapsi kotiin. Oliko Lumenpudottaja kyllästynyt työnsä lisäksi myös vaimoonsa?

Välikohtaus pubissa

2011-01-30T17:00:00.002+02:00

Näin oppilaani pubissa. Hän kertoi kumppanilleen olevansa yhä lukiossa ja pitävänsä siitä, että siellä on silloin tällöin opetusharjoittelijoita, jotka ovat mukavia. En voinut enää vain lähteä kävelemään vaan käännyin ja hymyilin hänelle. Hän muisti nimeni ja muisteli matematiikan tunteja, joita olen pitänyt. "Eikun äidinkieli", sanoin. "Eiku nii. No ihan sama."

A) Oppilas on ollut ihan unessa tunneillani. B) Olen vaan niin huono äikän opettaja, että oppilas luulee olevansa matematiikan tunnilla. Valitse siitä nyt sitten.

Ei se ees ollu mikkää kusipää. Se oli peluri.

2011-01-19T19:39:00.004+02:00

Hei. Päivitystahti on ollut aika hiljaista. Näin olen aloittanut aika monta viimeisimmistä blogikirjoituksistani, vaikkei niitä montaa olekaan.

Ajattelin taas yrittää. Tämä on vähän niinkuin jokavuotinen laihdutusprosessi. Aina aloitetaan tammikuun alussa ja lopetetaan viimeistään tammikuun lopussa. Kesäksi rantakuntoon! Vielä ehtii! Blogi julkaiuskuntoon! Vielä ehtii!

Kipinän päivitykseen sain eräänä päivänä koulussa, kun ohimennen kuulin kahden teinikeijukaisen keskustelun. Olisin oikeastaan voinut päivittää sen Facebookiin, mutta päätin sittenkin blogata. Tuskin sitä täältä enää kovin moni löytää, koska olen ollut hiljaa niin kauan. Kun on hiljaa tarpeeksi kauan, kaikki unohtuu.

En enää muista dialogia ihan tarkkaan, mutta se meni jotenkin näin:

Tyttö1: "En mää ees ollu siinä sen kans kauaa."

Tyttö2: "Ai?"

Tyttö1: "Ei se ees ollu mikkää kusipää. Se oli peluri."

Tyttö2: "No sit."

Tämä tytön hieno havainto rohkaiskoon kaikkia kaksilahkeisia.

365.

2010-12-06T15:12:00.002+02:00

Kuulin vastikään, että joku on törmännyt tänne paikalle sattumalta tai tarkoituksella ja lukenut koko blogihistorian. 365 blogitekstiä. Yksi blogikirjoitus vuoden jokaiselle päivälle. Siinä on varmasti törmännyt aika monenlaisiin juttuihin. Itse en jaksaisi.

Hatunnosto ja osanotto.

Nyt pitäisi ruveta tekemään pitkästä aikaa tuntisuunnitelmaa. En halua. Haluaisin vain lukea Hesaria hyvällä omatunnolla ja ottaa matsin Fifaa. Vaan ei. Mitähän minä niille lapsukaisille keksin?

Yleisön pyynnöstä

2010-11-05T19:04:00.001+02:00

Hei! Minä täällä! Uskokaa pois. Kuulin (taas) eilen baarissa, kuinka eräs vanha tuttu kysyi, miksi en ole kirjoittanut blogiini pitkään aikaan. Hän sanoi, että hän on aina silloin tällöin käynyt lukemassa, olisiko minulla mitään uutta. Ei ole ollut.

Jokatapauksessa, se tuntui aika hyvältä. Joku ikään kuin vähän on kaivannut tätä.

Tässäpä siis. Saamanne pitää. Ja huomenna NHL-turnaus!

Hiukset hyväntekeväisyyteen

2010-06-10T22:05:00.002+03:00

Lupaus kirjoittaa tiheämmin. Niin helppo tehdä, niin vaikea pitää. Noh, aikaa edellisestä postauksesta on kulunut sen verran, että olen varmaan saanut sinnikkäimmätkin lukijani karkoitettua, joten voin alkaa kirjoittaa mitä sattuu.

Työpaikalla puhuttiin tänään jo toista päivää peräkkäin miesten käyttämistä hameista. Sellaisia on kuulemma monikin nähnyt. Ne ovat pitkiä ja tummia. En ymmärrä, miksi miehet pitävät hameita, paitsi Skotlannissa. Olen minäkin pitänyt sukkahousuja pikkupikkupoikana, mutta en sentään hametta. Paitsi silloin kun olin virpomassa ja pukeuduin noidaksi. Mutta siis siviilivaatteena!

Kahvipöydässä puhuttiin myös siitä, että omia hiuksiaan voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Mietinkin, että olisi korkea aika suunnata parturiin.

Perheiden suolesta

2009-12-22T17:17:00.002+02:00

Nyt kun Citymarket alkaa vuoden alusta myydä seksileluja päivittäistavarakaupoissaan intouduimme tyttöystävän kanssa miettimään muutamaa seikkaa.

Kun ihminen menee asioimaan Citymarketiin, joutuuko hän pihalla panemaan hupun päähänsä ja katselemaan alta kulmain, ettei kukaan vain näe mihin hän on menossa? Pornokauppaan kuitenkin.

Kun hän tulee liikkeestä ulos, joutuuko hän sujauttamaan ostoksensa takin alle ja juoksemaan pikaisesti autolleen tai kulman taakse? Eihän vain kukaan nähnyt, mistä tulin?

Kuten Kalevan loistava pilapiirtäjä oivallisesti asian ilmaisi:

Mitä tämän blogin kautta saa?

2009-12-18T17:29:00.003+02:00

Tämä blogin uskottavuus on mennyt jo ajat sitten. Viimeisin päivitys on syyskuulta. Sitä ennen oli koko kesä taukoa. Luin tänään Nyt-liitteestä muotibloggaajasta, joka oli käynyt Pariisissa muotinäytöksessä bloginsa ansiosta. Siinä hän kertoi, kuinka useat bloggaajat kyselevät, miten voisivat perustaa muotiblogin, jonka avulla saisi ilmaisia tuotteita. Tuli mieleen tämä oma blogini.

Tämä ei tosiaan ole muotiblogi. Enkä tosiaan ole pitänyt tätä ilmaisten tuotteiden toivossa.

Blogini oli uransa huipulla helmikuussa 2008. Tuolloin sain kutsun tämän blogin ansiosta lähteä tuomariksi Suomen ensimmäisiin Suomen seksikkäin tavis -kisoihin. En saanut matkaa ilmaiseksi (matkakorvaukset tosin myöhemmin luvattiin, mutten koskaan hakenut niitä), enkä oikeastaan mitään, mutta tavallisena maalaispoikana oli mellevää tavata Wallu, Oskari ja Susanna. Sain työtarjouksia (palkattomia tosin), kirjoittelin vierailevana kirjoittajana nettisivuille ja kaikkea.

Sitten kusin hommat. Jätin yhteydenpidon ja lopetin blogin päivittämisen. Siihen loppui tämän blogin kautta saavutettu kansallinen julkisuus.

Tulipahan vain mieleen. Saatan yrittää päivittää tätä nyt. Tai sitten en.

Vaasan Ruispaloista taas

2009-09-24T18:50:00.002+03:00

Kävelin tässä eräänä päivänä Lidliin, kuten tavallista. Olin kävelemässä leipähyllyn ohi, koska yleensä siinä ei ole mitään kiinnostavaa. Sitten jouduin seisahtumaan. Siinä oli Vaasan Ruispaloja!

Lidli ei ole aiemmin myynyt Vaasan Ruispaloja. Se on harmittanut minua pitkään. Joskus viime keväänä lähetin Lidlille asiakaspalautetta, että voisitteko hankkia valikoimiinne Ruispaloja, sen jälkeen minun ei tarvitsisi käydä ruuan takia muissa kaupoissa. He vastasivat ystävällisesti, että kiitos palautteesta ja jotain. Arvelin, että se oli siinä, kiitos ja hei.

Onneksi en näemmä ole ollut ainoa palautteen antaja! Loistavaa toimintaa Lidl.

Nyt ei minulta mitään puutu. Paitsi se yksi, joka on vielä hetken siellä kaukana.

Mikko Kolehmainen Putkipojista päivää!

2009-09-07T22:41:00.002+03:00

Otsikon viittaamalla tavalla aloitti puhelun linja-autossa takanani istuva teinipoika. Tiesin sillä samalla sekunnilla, että tuo finninaama ei todellakaan työskennellyt LVI-alalla, tokkopa oli edes nimeltään Mikko Kolehmainen.

Mikko Kolehmainen kuitenkin soitti pahaa aavistamattomalle asiakkaalle sunnuntai-iltana viiden aikaan ja ilmoitti, että Putkipojat tulisivat huomenna asentamaan peltikattoa. Hetken höpötettyään Mikko Kolehmainen lopetti puhelun. Sen jälkeen hän selitti innoissaan vieressään kuunnelleelle toiselle finninaamalle, mitä peltikattoasiakas oli sanonut. Ja sitten he myhäilivät.

Pojat soittelivat miltei koko bussimatkan Taivalkoskelta Ouluun pilapuheluita toistensa puhelimista poimittuihin tai aivan satunnaisesti valittuihin numeroihin. Milloin soitti Kolehmainen Putkipojista, milloin Matti Nykänen Aurinkomatkoilta tai Veikkaukselta.

Mikko Kolehmaisen puhelinkäyttäytyminen oli vielä kohtuuden rajoissa, mutta vieressä istuneen Matti Nykäsen kieli oli ala-arvoista. Sen jälkeen, kun hän oli huijannut pahaa-aavistamatonta ihmistä, kiroili hän seitsemän vittua, haukkui ihmisen ja löi luurin korvaan. Kaikki tämä tietenkin salaisesta puhelinnumerosta. Tämän päälle hän vain totesi: "Tämä on hauskaa."

Sitä ei voi kieltää, etteikö pojista voisi tulla tulevaisuudessa hyviä puhelintyöntekijöitä, sen verran rohkeasti ja epäröimättä he soittelivat tuntemattomiin numeroihin.

Viimeinen niitti oli se, kun Mikko Kolehmaisen vieressä istuneen Matti Nykäsen äiti soitti Matti Nykäselle. Pojan ääni pehmeni ja muuttui lähes lässytykseksi. Hän pyysi äitiään tulemaan vastaan ja kysyi, onko kotona limonadia. Käy ostamassa.

Voi jos äiti tietäisi, millaisia puheluita poikansa oli juuri soittanut. Ja kukahan nämäkin laskut maksaa. Ja auttaako tästä syyttää Energyn pilapuheluita? Tuskinpa vain, mutta eivät ne tietenkään helpotakaan.

Rapujuhlat ja mansikka-lime

2009-08-31T21:00:00.003+03:00

Polo kirjoitti sitten Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle viestin ja kysyi, mistä Oulusta saa Laitilan mansikka-limesiideriä. Tehtaan edustaja vastasi odottamattomasti kysymykseen ja ilmoitti ystävällisesti, että Kaakkurin Citymarketistahan sitä saa.

Hienoa! Nyt tiedän! Mutta helvetti. Sinnehän on pitkä matka. Ehdottivat pyöräilyä, mutta ei minulla niin jano ole.

Sunnuntai ja kutsu rapujuhliin. Ihan oikeita rapuja! En ollut koskaan syönyt moisia. Herrain herkkuja. Mutta nyt noita saksiniekkoja oli edessäni. Miten näitä syödään?

Sakset auki ja kaavi liha ulos veitsellä. Ei tätä ainakaan nälissään kannata harrastaa. Mutta tulipahan maistettua rapuja. Khuul.

Ja illan päätteeksi autolla Kaakkurin Citymarketiin. 12-pack mansikka-limesiideriä kyytiin ja kotiin. Loistavaa, että en muistanut makua väärin. Se oli kuin olikin niin hyvää kuin muistin. Ja mikä parasta, se ei maistu yhtään siiderille!

Maanantaiaamuna arki sitten iski. Tuntien suunnittelua. Ja nyt olen Romania-leski.

Osana mummojen sosiaalista riittiä

2009-08-27T17:13:00.003+03:00

Tänäaamuna kävin ensin tohtorilla, jonka jälkeen suuntasin Raksilan Citymarkettiin. Kello oli kolmea minuuttia vaille yhdeksän, joten ovet eivät vielä olleet auki.

Pihalla oli lauma mummoja ja pappoja, jotka odottelivat ihan mielissään ovien aukeamista. Joukossa kävi mahdoton puheensorina. Kun vartija lopulta avasi ovet, rynnivät mummot sisään pää kolmantena jalkana. Kokemus oli eksoottinen.

Kun kymmenen minuutin päästä Citymarketin kahvilanurkkaus notkui pappoja toriparlamentissa, kuin Shellin baarissa ikään, tein pikaisen psykologisen analyysin. Aamuinen markettivierailu on odotettu sosiaalinen tapahtuma kaupunkilaisvanhuksille. Aivan kuin vaikka p***urallin ajaminen on sitä nuorisolle. Torstaiaamuna olin osana sosiaalista riittiä.

Mitä sitten hain Citymarketista? Viimeisellä viikolla ollessani Rovaniemellä satuin maistamaan uutta Laitilan mansikka-lime siideriä. Minusta se oli äärimmäisen hyvää ja päätin ostaa sitä lisää, heti kun pääsen Ouluun.

Mutta mitä helvettiä?! Koko kaupungista ei tunnu pikaisella tutkimisella löytyvän tuota tököttiä, jota ostin Rovaniemen Rinteenkulman K-kaupasta. Jos joku tietää, mistä sitä saa, niin vinkkaa heti. Tai lähettää sitä minulle postissa. Kiitos.

Ostin kuitenkin vastapaistettua, vielä höyryävää myslileipää. Ah, voiko paremmin päivän aloittaa? (Jos sitä tohtorikäyntiä ei siis oteta lukuun...)

Onko Samuel Eto'o sukua Jorma Etolle?

2009-08-17T23:11:00.005+03:00

Toinen kesä Rovaniemellä on nyt ohitse. Kaupunki näytti minulle tänä kesänä kauniimmat kasvonsa kuin viime kesänä.

Rovaniemellä oli tänä kesänä toiseksi eniten hellepäiviä koko maassa. Vielä viime kesänä olin valmis lyömään vetoa, ettei koko kaupungissa koskaan paista aurinko.

Elokuun loppuhetkillä on jälleen aiemmilta vuosilta tuttu tunne - onneksi kesä on ohi. Raskasta.

Huomenna palaan takaisin yläasteen tunnelmiin ja menen seuraamaan ysiluokan maantiedon ja terveytiedon tunteja.

Mutta ajatukset vielä hetkeksi Rovaniemelle. Joka aamu kun pyöräilin töihin, mietin yhtä asiaa. Ajoin Jorma Eton tien poikki ja mietin. Onkohan se Samuel Eto'on setä vai mitähän sukua?

Nainen tuijotti Finnkino Plazan miesten vessassa

2009-05-08T13:30:00.005+03:00

Torstaina kävin Finnkino Plazassa katsomassa Slummien miljonäärin. Elokuva yllätti positiivisesti, koska minulla oli epävarmat odotukset elokuvaa kohtaan, olihan se kaikkien muiden suosikki. Positiivista taas oli, että kuluneita Hollywood-naamoja ei ollut.

Mutta elokuva ei ole tämän kirjoituksen pointti vaan Finnkino Plazan miesten wc.

En muista olenko käynyt siellä aikaisemmin, mutta nyt kävin. Se oli vessaksi hieno paikka. Siellä oli pisuaarien lisäksi kolme wc-koppia. Hämmennystä aiheutti, kun ensimmäisen wc-kopin seinällä oli koko seinän kokoinen kuva, jossa katselivat kauniit naisen kasvot. Kurkistin toisiinkin koppeihin ja myös niissä oli naisen kuva seinällä, keskimmäisessä taisi olla Julia Roberts ja laitimmaista en tunnistanut. Ne olivat muistaakseni kokovartalokuvia (en viitsinyt kovin kauaa tutkia niitä).

Päätin kuitenkin mennä ensimmäiseen koppiin, koska sen kuva oli minusta miellyttävin. Suorituksen ajan mietin, onko kuvassa Jennifer Lopez lyhyttukkaisena vai Sharon Stone Basic Instinct-hengessä (siihen en saanut ratkaisua, jos joku tietää niin infotkaa). Hämmentävää oli, että nainen tuijotti koko ajan kun olin vessassa. Lähes yhtä hämmentävää oli se, että valitsin vessan seinällä olevan kuvan mukaan. Ehkä ensi kerralla sitten eri koppi.

Ehkä se sittenkin oli Sharon. Tai sitten joku ihan muu. Eihän heissä loppujen lopuksi yhdennäköisyyttä ole yhtään, mutta silti.

Vappu ja bolggaajan tyydyttymisen puute

2009-05-02T01:00:00.002+03:00

Kuten ehkä aktiivisimmat lukijat ovat havainneet, täällä on ollut hiljaista. Viimeisin postaus on kuva Volkkarin perseestä. Sekin on siinä vain siksi, että kuva piti saada johonkin omaan kuva-arkistoon nopeasti.

Bloggaaminen ei ole enää antanut minulle samanlaista tyydytystä kuin aiemmin. En tällä hetkellä koe tämän tarinoinnin antavan minulle tarpeeksi, jotta jaksaisin käyttää siihen aikaa ja mielikuvitusta. Nyt lueskelin muutamia sattumalta löytämiäni kavereiden blogeja ja ajattelin päivittää varalta tätäkin, jos täällä joku sattuu käymään.

Vappu 2009 on takana. Vappu oli kohtalaisen miellyttävä tänä vuonna, ei mitenkään surullinen, jossain määrin tosin jännittynyt ja hämmentävä. Ihmisille kuuluu niin paljon kaikenlaista ihme säätöä, ettei mitään järkeä. Onneksi itse saatoin vain korkata kaljan ja nauttia seurasta. Silti tosin harmittelen joidenkin käytöstä ja yhdessä tapauksessa ennen kaikkea sitä, mistä se johtuu ja mitä minä olen tehnyt väärin. En tiedä.

Tänään nousin sängystä oikeastaan vasta viideltä päivällä. En toki nukkunut koko aikaa, mutta pötköttelyksi meni. Kuluneen viikon ruokavalio olisi ehdottomasti Hanna Partasen unelma. Laskin tuossa, että maanantaina söin pitsaa, tiistaina söin pitsaa ja aurajuustohampurilaisen, keskiviikkona söin chilihampurilaisen ja torstaina en tainnut syödä kuin aamulla mysliä ja leipää. Tänään kävin subilla. Viva la Hanna Partanen!

Nyt on vähän hikoiluttava ja epäilyttävä olo. Toivottavasti se on vain krapulaa monen päivän juhlimisesta eikä missään nimessä nousevaa kuumetta ja flunssaa, koska nyt ei ole varaa sairastua! Pitäisi kirjoittaa pari freejuttua, muutama essee ja tentti sekä suoriutua 12.päivä olevasta leikkauksesta.

Saa nähdä tuleeko kirjoitettua tänne nyt miten, vai alkaako tumppa.blogspot jäädä historiaan. Tässä silti vielä maistiainen vapulta.

Aineen houkuttelevat autot

2009-03-19T14:36:00.003+02:00

Oulussakin alkaa kevätaurinko somasti paistaa. Tiet sulavat ja jäätyvät öisin mukavalle peilijäälle, jota pitkin on kohtuu ikävää pyöräillä. Aamuisin ja iltapäivisin ajan aina Aineen autoliikkeen ohitse.

Siinä kohtaa matkaa kuola alkaa valua suupielistä. Kuinka helppoa, yksinkertaista ja mukavaa olisikaan pöristellä autolla tämä matka. Jos auto siis toimisi. Aineen autot näyttävät niin houkuttelevilta ja kiiltäviltä niin aamuauringossa kuin iltapäivän vesisateessakin (varsinkin siinä).

Aamuisin voisi kuunnella Radio Rockin Korporaatiota ja ihan mielissään ajella Marken aamun luennoille. Iltapäivällä voisi popitella vaikka uutisia.

Automobiili. Autohan tarkoitti alun perin itsestään liikkuvaa. Ei tarvitsisi enää polkea. Tosin se autokuume aina laskee sitten kun joku muistuttaa paljonko niiden pitäminen maksaa.

Hmm...voisi ostaa vaikka Polon. (Kuvan New Beetle ei liity juttuun, muuten kuin siten, että se on myynnissä Aineessa.)

Negatiivisia uutisia pokerin unelmamaailmasta

2009-03-07T12:51:00.004+02:00

Suomalainen pokeritähti hävisi jättisumman (1,6 miljoonaa euroa). Näin kertoo pokerisivut.com. Tosin normaali ihmisen ymmärtämällä kielellä saman asian kertoo Ilta-Sanomat, josta minäkin tämän bongasin.

Noh, pointti on kuitenkin se, että on loistavaa, että media kertoo myös nettipokerin tästä puolesta. Todella usein on saanut lukea, kuinka suomalaiset pokeritähdet tahkoavat miljoonia pelaamalla nettipokeria. Sellainen uutisointi on omiaan innostamaan nuoria jeppejä nettipokerin pariin. Eikä siinä maailmassa kaikki pärjää, vaikka toisin saattavat luullakin.

Tottahan on, että näillä Sahamiehillä ja Antoniuksilla on varmasti miljoonia tienaamiaan pokerirahoja, eikä muutama miljoonan tappio tunnu juuri missään, mutta silti tappioiden uutisointi on tärkeää. Se voi hiukan rajoittaa niitä, jotka kateellisina lukevat nuorten pokeritähtien menestyksestä.

Kelpasi ajella varmasti.

2009-03-03T16:33:00.002+02:00

Komulainen oli ostanu elämänsä ensimmäisen auton. Hieno, metallinsininen VW Bora. Kelpasi ajella varmasti. Autokuume iski Polollekin vähän, mutta onneksi se muisti sitten, että auton ylläpito on melko kallista. Sillä rahalla voi ostaa vaikka kaljaa.

Käytiin Tupoksessa Komulaisten uutuudenkarhealla talolla. Se oli superhieno ja nykyaikainen, sisustuskin oli tyylikkään rauhallinen ja ihanan ruskeasävytteinen. Ei oikein tiennyt, miten päin siellä pitäisi olla. Saunakin houkutteli löylyttelemään. Ja talon isäntä vain totesi, että voi että kun koti on niin sekainen. Nauroin sille. Ihmiset ovat hassuja joskus.

Kuka oikeasti valitsikaan Miss Suomen 2009?

2009-03-01T22:35:00.003+02:00

Jätin Miss Suomi-kilpailut tänä vuonna katsomatta ihan tietoisesti. Kun ehdokkaat tulivat julki, tein heti päätöksen: tänä vuonna noita kinkereitä ei ole tarvis seurata. Yksikään tyttö ei erottunut muista. Kisat vaikuttivat jopa minun mielestäni tällä kertaa totaalisen tylsiltä.

Kävin juuri äsken tarkistamassa, kuka mittelön vei nimiinsä. Yllätyin lähinnä siitä, että median arvailut voittajasta osuivat tällä kertaa noin kohdalleen. Voittaja ja 1. perintöprinsessa olivat täysin samat kuin Ilta-Sanomien verkkosivulla mainitut ennakkosuosikit Essi Pöysti ja Elsi Suolanen. Vai hetkinen....

Nythän mainostettiin, että Miss Suomi valitaan ensimmäistä kertaa täysin katsojaäänestyksellä. Kävikö nyt niin, että iltapäivälehdet valitsivat Miss Suomen? Lammaskatraana iltapäivälehtien äänestyksiin osallistuva ja missivideoita katsova kansa äänesti kuten iltapäivälehdet sievästi ohjeistivat.

IS ennusti, että Essi voittaakin Elsin. Niinpä kaikki Elsin fanit innostuivat äänestämään Elsiä, jottei Essi voittaisi ja päin vastoin. Entäpä jos IS:n etusivulle olisi nostettu ennen finaali-iltaa jotkut aivan eri henkilöt? Lehdistön ihannetytöksi valittiin toki Elsi, mutta oliko se vain lohdutuspalkinto?

Median valtaa ei kannata aliarvioida.

Ei kovin naisellista

2009-02-20T09:59:00.002+02:00

Naisten mäkihyppy on ikään kuin salaa hiipinyt median otsikoihin. Minusta on aivan hyvä ja mielenkiintoista, että naisetkin alkavat ponkaista hyppyrimäestä. Tämän päivän juttu Hesarissa kuitenkin paljastaa, että mäkihyppäävät naiset eivät ole mitään prinsessoja, vaikka ulkonäöltään eivät mitään harakoita olekaan. Juttu nimittäin kertoo, että muutamat naiset mäiskivät toisiaan turpiin vedonlyönnin tuloksena!

"Huippuhyppääjät Norjan Anette Sagen, USA:n Lindsey Van ja Itävallan Daniela Iraschko löivät vedon kesäkiertueella 2006.
Kesä-GP:n viiden parhaan joukosta jäänyttä kolmikon jäsentä sai iskeä nyrkillä naamaan niin sanotulla vapaalyönnillä.
Iraschko oli kymmenes Klingenthalissa, ja kaverit vetivät häntä turpaan sen verran rajusti, että itävaltalaisen nenä murtui.
Seuraavaksi Sagen sai maistaa Vanin nyrkkiä. Sagenin silmät sidottiin, ja Van huitaisi rajusti naamaan norjalaista, joka putosi lattialle iskun voimasta."

Kuulostaa omituiselta. En tiedä kuinka yleistä toisten mätkiminen on miesten urheilupiireissä, mutta tuollainen suoranainen turpaanlyönti vedonlyönnin tuloksena ja motivaattorina kuulostaa todella kummalliselta. En käsitä. Ei kovin naisellista.

"Se oli se 25 asiaa"

2009-02-05T19:06:00.003+02:00

Mistä nykyään puhutaan ruoka- ja kahvipöydissä. No tietenkin Facebookista ja sen villityksistä! Tänään kävin yliopistolla ja viereisessä pöydässä kaksi tyttöä keskusteli. Korvani kaappasi vain lauseen: "Se oli se 25 asiaa itsestä." Siitä tiesin mistä puhutaan. Facebookin uusimmasta kiertokirjeestä. 25 asiaa, jotka pitää paljastaa itsestä ja lähettää monelle kaverilleen, jotta hänkin paljastaisi.

Olen minä niitä muiden juttuja lukenut, mutta vielä en kyllä ole jaksanut itse sitä ruveta täyttelemään. En tiedä pitäisikö. Tein kyllä periaatepäätöksen, että tuota en tee. Toisaalta niissä oli muutamia niin mielenkiintoisia juttuja, että melkein jo taivuin, että kai minunkin on tehtävä. No, vielä en ole tehnyt. Eiköhän se mene ohi, kun tarpeeksi kauan odottaa. En minä ehkä halua päätyä ruokapöytäkeskusteluihin Facebookin 25 asian kautta.

Keksin kyllä jo pari makiaa asiaa oikeastaan.

Talvihäät tiedossa

2009-01-27T22:35:00.002+02:00

Serkkupoika menee viikonloppuna naimisiin. Talvihäät. Hyvin jännä. Pikkupoikina olimma suunnilleen parhaita kavereita.

Kesällä mökillä uimme koko päivän ja pyydystimme kivikaloja vesisankoon. Se oli uskomattoman hauskaa. Äitien piti aina patistaa meitä pois vedestä.

Taivalkosken mummolassa vietimme hiihto- ja syys- ynnä muita lomia. Pelasimme super nintendoa ja kävelimme keskustan R-kioskille ostamaan jääkiekkokortteja. Se oli leppoisaa lomanviettoa. Äiti aina käski auttaa mummia kotiaskareissa, mutta me sanoimme, että me ollaan lomalla. Noh, autettiin tietenkin, jos mummi pyysi, mutta eihän se koskaan mitään pyytänyt.

Mummolassa serkkupoika oppi myös juomaan kahvia. Mummi ei enää muistanut, ettei serkkupoika juo kahvia ja kattoi aina hänelle kahvikupin. Parin päivän jälkeen serkkupoika ei enää viitsinyt huomauttaa asiasta, vaan joi kahvit muina miehinä.

Nyt mies menee naimisiin. Otan osaa vai miten se oli? :D

Nyt loppu googlaaminen

2009-01-11T22:54:00.003+02:00

Kaksi hakukone Googlessa tehtyä hakua voi viedä energiaa yhtä paljon kuin veden keittäminen teekupillista varten, kertoo tuore Harvardin yliopistossa tehty tutkimus.

Tyypillinen Google-haku tuottaa noin seitsemän grammaa hiilidioksidipäästöjä. Teeveden keitto puolestaan tuottaa tutkimuksen mukaan päästöjä noin viisitoista grammaa.

"Google pyörittää valtavia datakeskuksia ympäri maailmaa. Ne kuluttavat paljon energiaa", Harvardin tutkija Alex Wissner-Gross sanoi brittiläiselle Times-lehdelle. "Google-haulla on selkeä vaikutus ympäristöön."

Toisen arvion mukaan haun päästöt ovat 1–10 grammaa riippuen siitä, käynnistetäänkö niitä varten erikseen tietokone vai ei.

(Juttu lainattu suoraan Hesarista)

Täytyypä googlettaa, että mikä mies se tuo Alex Wissner-Gross oikein on.

Palvelu on ystävällistä Prahassa

2009-01-10T14:33:00.013+02:00

Prahan-matkasta on jo melkein vuosi, mutta täytyy palata aiheeseen hiukan. Nimittäin, tänään oli Hesarin jollain osastolla takasivun lähellä joku lukiosta päässyt tyttö kirjoittanut kokemuksestaan Prahasta. Välivuosi ja reissu Prahaan ja niin pois päin. Tässä kirjoituksessa törmäsin taas samaan, mihin monella muulla netin keskustelupalstallakin.

Asia kuuluu: "Tshekkiläiset ihmiset ovat töykeitä, eivätkä viitsi palvella turistia saati hymyillä." Tätä minä ihmettelen suuresti enkä voi allekirjoittaa. Minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään pahaa sanottavaa prahalaisesta palvelukulttuurista. Ihmiset olivat ihan normaalin palvelualttiita ja hymyjäkin irtosi säännöllisesti. En voi käsittää mistä tämä yleinen käsitys jurosta palvelusta muka juontaa?

Onko suomalaisillakin matkailijoilla joku käsittämättömän korkea vaatimustaso palveluille? Että mikään ei ole tarpeeksi hyvää? Että pitäisi suunnillen silittää päätä ja antaa niskahierontaa ennen kuin oltaisi tyytyväisiä? Vai oliko meillä vain hyvä tuuri? Vai mitä ihmettä? Totta, olimme siellä viikon, moni on voinut viihtyä kauemmin ja tietää sen takia enemmän.

Silti minun mielestäni tshekkiläiset ovat iloisia ja ystävällisiä ihmisiä. Myöhään illalla etsiessämme hotellia pysäytimme muutamia vastaantulijoita, kysyäksemme tietä. Heillä ei ollut suuren suurta tietoa hotellimme sijainnista, eikä kyllä juuri kielitaitoakaan, mutta silti he yrittivät hymyillen neuvoa meitä. Eräänä iltana baarikierroksella paikallinen mies liittyi seuraamme ja tarjosi juomiakin. Hän ei ollut homo, vaikka varmistikin meiltä olimmeko me pariskunta. Tosin hän oli ehkä nauttinut muutakin kuin Kozelia, mutta ihan hauskaa seuraa oli silti.

Hesariin kirjoittanut tyttö tuumasi myös, että postikortteja oli miltei mahdotonta löytää ja sitten ku ne löytyivät, ei jaksanut enää välittää kuinka rumia ne olivat. Minun mielestäni postikortteja oli joka nurkalla, tosin niiden hienojen löytämiseksi sai vähän töitä tehdä. Hänen mielestään niin ikään postimerkkien löytäminen oli vaikeaa. Me löysimme niitä ensimmäisestä pienestä kioskista, joka vastaan tuli. Ei se myyjä englantia puhunut, mutta eipä tuo haitannut.

Samoin ihmiset valittavat, että tshekkiläiset eivät puhu englantia. Minusta se oli vain piristävää, kun joka paikassa ei lontoo jyllännyt. Kerran löysimme ravintolaan, jossa ei osattu sanaakaan englantia, onneksi oli vähän tshekkiläistä ruokasanastoa mielessä ja kuvia menussa. Sai vähän jännitystä elämään.

Ei mitään valittamista mistään. Ehkä me olimme jotenkin erilaisella asenteella tai sitten meillä sitten oli vain satumainen tuuri.

Hyvä ystävä6

2009-01-10T13:26:00.005+02:00

Sähköpostin roskapostittajat ovat yrittäneet opetella ahkerasti suomen kieltä viime aikoina. Esimerkiksi tänään postilaatikossani oli yöllä tulleet viestit Melina Riikoselta aiheella Sinun posti on valittu sekä Maria Kingtonez.com:lta aiheella First Date - Hyvän Näköisi!.

Lisäksi muun muassa Norman López on lähestynyt minua aiheella deDear ystävälle.
MaRioNi ja miguel de la torre kirjoittavat minulle aiheella Hyvä ystävä:. En muista missä olisin tavannut nämä hyvät ystäväni. Ehkä baarissa, ja siksi en muista?

En muista myöskään tavanneeni christine la grangea tai Marianne Buyckia, jotka kirjoittavat minulle romanttisesti ranskaksi cher ami:. Enkä ole edes käynyt Ranskassa, vaikka kyllä haluaisin. Vielä niitä tulee toki englanniksikin, esimerkiksi pfshops6 kirjoittaa minulle aiheella dear friend6. Eli olen ehkä hänen kuudes ystävänsä.

Elokuvamaailma ei olekaan mätä

2009-01-08T17:13:00.003+02:00

Tummien perhosten koti on kahminut eniten Jussi-ehdokkuuksia (10)! Elokuvamaailma ei ehkä olekaan läpeensä mätä. Tosin vielä se vaatii sen, että elokuva niitä Jusseja myös voitaa.

(Tsiigaa mitä Polo skriivasi aiheesta maaliskuussa).

Elämä on yksisuuntainen polku

2009-01-07T04:18:00.008+02:00

Elämä on pieni, kapea polku, joka on täynnä pieniä risteyksiä. Joka risteyksestä käännyt johonkin suuntaan, etkä koskaan saa tietää, mitä siellä toisessa suunnassa olisi ollut. Et välttämättä tule edes ajatelleeksi, että se toinenkin suunta oli. Mutta toisinaan tulet.

Silloin mietit, mitä jos olisit valinnut toisin? Mitä jos olisit tehnyt jonkin pienen asian eri tavalla? Mikä olisi lopputulos tällä hetkellä? Mihin polku olisi vienyt? Vilkku oli jo päällä, mutta vauhtia oli liikaa ja risteys menikin ohi. Noh, takaisin ei voi kääntyä. Enää ei auta vilkuttaa, jos on jo ojassa.

Tosiasiahan on, että polku vie loppujen lopuksi samaan paikkaan, mutta reitin varrelle mahtuu kaikenlaista, ja polun toista haaraa pitkin reitti voi hyvinkin olla totaalisen erilainen. Ja se polun risteys, jossa olet tehnyt valinnan, voi näyttää hyvinkin mitättömältä mutkalta.

Tänään päätät mennä eri kauppaan kuin eilen. Tänään päätät pitää tietokoneen kiinni koko päivän. Tänään päätät katsoa elokuvan, josta joudut tietämättäsi myöhemmin keskustelemaan.

Päätät, saatatko tytön kotiin, vai kutsutko kylään. Tai kutsutko jonkun elokuviin vai jätätkö kutsumatta. Soitatko vai jätätkö soittamatta. Lähetätkö viestin vai jätätkö lähettämättä. Aloitatko keskustelun vai jätätkö aloittamatta. Sanotko ylipäänsä mitään vai oletko hiljaa. Pieniä suuria asioita. Valintasi tehtyäsi et voi tietää mitä toisella polulla on. Kannattaako jotkut asiat silti jättää tekemättä tai sanomatta? Ehkä, ehkä ei. Polku jatkuu silti, mutta se menee vain eri suuntaan.

Taitavat eläjät eivät jää miettimään, mitä jos olisin tehnyt toisin, olisiko toisella polulla elämä ollut hienompaa. Mutta pystyykö siihen oikeasti kukaan?

Tottakai on myös isompia risteyksiä. Valitset opiskelupaikan, valitset asuinkaupungin, valitset työpaikan ja niin pois päin. Ne ovat ne suuret kehykset. Mutta jopa tärkeämpiä voivat olla ne pienet, huomaamattomat risteykset, jotka ehkä huomaat myöhemmin.

Pohtii polkujaan miettivä ja unirytminsä menettänyt Polo, joka menettäisi sen silti uudestaan, vaikka joutuisi takaisin samaan risteykseen.

Vastaajana puoliso

2009-01-05T14:31:00.004+02:00

Edellistä uniaihetta tässä hieman samalla sivuten. Minulle tuli kutsu korva-, nenä-, ja kurkkutautien poliklinikalle. Ohessa on kaavakkeita, joita tulee täyttää. Yksi kaavake on yksiselitteinen, siinä kysytään 4 kysymystä, joiden vastaajan pitää olla kuorsauspotilaan puoliso.

No mitä helvettiä. Tässä ei ole edes vaihtoehtoa tai mitään lievennyksiä. Nyt olisi pari päivää aikaa siis etsiä se puoliso.

Unta, jossa porolta katkaistiin jalat

2009-01-05T14:21:00.003+02:00

Joskus sitä näkee semmoisia unia, jotka jäävät väkisin mieleen. En minäkään hirveän usein unia näe, mutta nyt näkyi kummallinen uni. Toki unirytmini on ihan sekaisin ja muutenkin taidan olla ihan sekaisin.

Unessa oli ihmisiä, joita en enää muista tunnistaneeni. Minulla ja jollain oli lemikkiporo, joka oli hiukan villi, mutta sympaattinen. Menimme tämän kaverini sukulaislasten luo, niitä oli kolme tenavaa. Ne olivat odottaneet poroa pitkään ja puuhastelivat poromme kanssa takahuoneessa, samalla kun me porisimme olohuoneessa.

Vähän ajan päästä poro konkkasi olohuoneeseen ja sen vartalo oli kummallisen lähellä maata. Sen säkäkorkeus oli siis pudonnut mitättömäksi. Sen kaikki jalat oli katkaistu ja se töpsötteli lyhyiden luiden varassa ympäriinsä hätäisen oloisena! Kauhistuin! Mitä helvettiä, miksi porolla ei ole enää jalkoja?!

Menimme takahuoneeseen ja siellä lapset tyynenrauhallisesti selittivät, että olivat katkaisseet porolta jalat. Ei heillä muistaakseni mitään erityistä tarvetta poron jaloille ollut.

Keksin tuossa aamuyön tunteina jo vertauskuvallisen selityksenkin tälle, mutta se olisi tietenkin heti pitänyt kirjoittaa ylös.

Jotenkin tuntuu, että se peilaa omaa elämänmenoani viimeisten kuukausien ajalta. Loka-marraskuussa tuntui, että kaikki menee vauhdikkaasti ja hyvin. Nyt tuntuu, että on katkaistu jalat, ja vauhti pysähtyi. Kuin seinään.

Lampaantalja

2009-01-02T00:15:00.002+02:00

Onneksi uutta vuotta juhlitaan vain kerran vuodessa. Vielä ei ole vapun voittanutta, mutta uusivuosi on kyllä jo aika lähellä. Metkaa oli Kuusamossakin. Kossu tuli kylään tiistaina, ja lähdimme Rukalle. Piste oli täynnä ihmisiä, ei siellä mahtunut juuri liikkumaan. Venäläisiä ja lumilautailijapoikia.

Aattona mentiin sitten keskustan tuntumaan vanhaan omakotitaloon. Ei ammuttu toisiamme raketeilla silmään, vaikka Rostia olikin yksi lähellä osua. Vuoden vaihduttua ajauduimme kuin ajauduimmekin Fionaan. Tai minkä niminen se nyt nykyään olikaan.

Aamun henkevimmässä olotilassa katsoimme mäkihyppyä ja juttu muuttui omituikseksi, kuten normaalia. Erinäisten piirteiden ja keskusteluiden jälkeen sain tukun lempinimiä. Kaikki yhdistettynä nimimutaatio kuului: Vahvan ysin juutalainen uskonnonopettaja Lampaantalja-Tuomo, pedari. Hyvää alkanutta vuotta.

Elokuvapäivä

2008-12-27T00:15:00.003+02:00

Tänään on ollut elokuvapäivä. Katottiin systerin kanssa ensin koulusurmista kertova Zero day ja sitten Joulutarina. Sisko lähti Kemijärvelle, jonka jälkeen katoin vielä itekseni Likaisen tusinan. Katsoin siis enemmän elokuvia, kuin pitkään aikaan yhteensä.

Harvoin, jos koskaan elokuvaa tapittaa puhumatta mitään, jos katsojia on useampi. Zero day oli sen verran pysäyttävä kuvaus, että sitä piti tuijottaa vain hiljaa. Puhuimme vasta lopputekstien puolivälissä. "No, sano jotain", avasin keskustelun. "Mitäpä tuohon voisi sanoa", kuului vastaus. Ei mitään.

Joulutarinan kävin katsomassa viime vuonna elokuvateatterissa yksin. Se ei ole sellainen elokuva, että sitä kannattaisi koskaan katsoa yksin, missään olosuhteissa. Elokuvissa yksin käyminen ei välttämättä ole niin kauheaa, Ocean's Thirteen oli ihan hyvä katselukokemus aikoinaan yksin, mutta Joulutarina ei. Täytyy tunnustaa, että tippa livahti linssiin tänäänkin, vaikka olimme kotona, eikä tarvinnut katsoa yksin. Pelottavaa. Muita tuolla tavalla koskettavia elokuvia on ollut aikoinaan Kotia kohti, jossa kultainennoutaja meinaa jäädä saapumatta kotiin. Siinäkin tippa tuli linssiin pikkupojalla. Ja se Jurassic Park ja riipaiseva huuto keskellä luokkahuonetta, kun poika ei tajua päästää irti sähköaidasta.

Mutta Antti Tuisku on silti ihan paska näyttelijä. Ja Likainen tusina oli silti ehkä paras elokuva.

Annoin iskälle joululahjaksi neljä karaokelevyä. Kuinka masokistista. Jouluaattona laulu raikuikin. Hienoa oli katsoa sitä lapsen intoa isän silmissä, kun hän laittoi levyt soittimeen. "Näytti, että se ei malta avata enää muita paketteja, vaan pakko vaan päästä laulamaan", kommentoi äiti. Hienoa, että sai ainakin jotakin käyttökelpoista ja mieluisaa.

...ja järven aalto jäätynyt talvipakkasessa

2008-12-22T18:14:00.003+02:00

A.) Toimituspäällikkö näki minut tänään pitkästä aikaa ja totesi, että "Sinä näytätkin ihan opiskelijalta." Jäin vain miettimään, että onko se hyvä vai huono asia?

B.) Varpunen jouluaamuna on tästä lähtien minun suosikkijoululauluni. Marco Hietala vetäisee siitä sellaisen version Raskasta joulua -albumilla, että selässäni kulkee kylmät väreet.

C.) Unohdin sanoa, että Helsingin reissu meni vierailujen lisäksi aika hyvin, meinasin jäädä raitiovaunun alle vain kerran.

Pingviini Lelu-Tapulin autiomaassa

2008-12-20T15:19:00.002+02:00

Perjantaina olin Lelu-Tapulin leluosastolla. En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että joskus voi leluosastolla olla niin hukassa. Joskus leluosasto oli kaupan paras paikka, täynnä mahtavia esineitä. Nyt olin kuin pingviini Saharassa, kun koitin miettiä mitä sieltä oikein piti ostaa. Mistä ekaluokkalainen tykkää? Tarvitsin neuvoa ja henkistä tukea. Onneksi apu löytyi puhelimen päästä. Pääsin kuin pääsinkin pälkähästä. Toivottavasti ei sattunut liikennevahinkoja.

Kävin myös Helsingissä työhaastattelussa. Siellä oli aika musta joulu. Mutta takaisin tullessa Oulussa oli karmeampi keli. Vesisade ja jäinen tie. Kävin odotellessani jossain venäläisessä kirjakaupassa. Siellä oli venäläisiä myyjiä, taustameluna oli venäläistä musiikkia ja myytävät tuotteet olivat venäläisiä kirjoja ja levyjä. Tuntui kuin olisi astunut rajan yli Venäjälle. Yhdessä hyllyssä oli sentään suomennettuja venäläisklassikoita. Meinasin ostaa Rikoksen ja rangaistuksen, koska se oli halpa, mutta en ostanut.

Eksyin myös johonkin pieneen sarjakuvaputiikkiin, joka oli täynnä manga-sarjakuvia. Ostin yhden käytetyn albumin yleissivistyksen vuoksi.

Vielä partiotyttömainoksesta

2008-12-17T14:13:00.006+02:00

Dnan partiotyttömainos ei sittenkään ole hyvän tavan vastainen. Näin on päättänyt nyt Mainonnan eettinen neuvosto. Neuvoston perustelujen mukaan partiotyttömainos on humoristinen ja siinä on käytetty tyylikeinoja, jotka eivät ole vakavasti otettavissa. (lue juttu IS). Ja jos virtaa riittää voit lukea myös Mainonnan eettisen neuvoston 14. marraskuuta antaman virallisen päätöksen täältä.

Eikä voi muuten syyttää, että neuvosto olisi koostunut keski-ikäisistä, kaljamahaisista, kuolaavista äijistä, sillä mokkulamainosta käsittelivät eettisen neuvoston puheenjohtaja varatuomari Outi Antila, varatuomari Arja Hiltunen, hallintojohtaja Pia Huhdanmäki, varatuomari Pirkko Mäkinen ja professori Liisa Uusitalo.

Lue myös, mitä Polo sanoi tästä lokakuussa! Täältä.
Missä valta, siellä Polo. M.O.T.

Maria Lund ja Surupuku

2008-12-15T09:57:00.010+02:00

Maria Lund vetäisi Radio Rock Finlandiassa oivan laulun. Hän heläytti Surupuvun YUP:n säestyksellä. Siksi hän myös pukeutui mustaan, joka näyttää hyvältä. Tämä toimi! Katso video sivun alaosasta. Lundin osuus on videon puolivälin tienoilla.

Ratkaisevat sentit.

2008-12-07T21:58:00.002+02:00

Edellisen postauksen kohtaan numero kaksi viitaten, tässä se taulukko nyt on. Ilmankos tästä ei kauheasti ole huudeltukaan. Ei niin kauheasti mairittele. Tämä selittää ainakin Länsi-Lapissa varsinkin ennen vanhaan suosiossa ollutta poikkinaintia.

1. Ranska 15,48
2. Ruotsi 15,36
3. Viro 15,17
4. Unkari 14,99
5. Italia 14,95
6. Itävalta 14,89
---
22. Suomi 13,52
23. Britannia 13,32
24. Irlanti 12,78
25. Kreikka 12,18

Lähde: Institut für Kondomberatung in Singen - Polon lähde: www.iltasanomat.fi

Pari poimintaa

2008-12-02T22:26:00.003+02:00

Ensinnäkin. Tätä en halunnut tietää: kansanedustajat Toiminimi Kankaanniemi, Tapani Mäkinen ja Timo Kalli eivät käytä kalsareita Linnan juhlissa. Tai itse asiassa Timo Kalli ei käytä kalsareita ollenkaan. Näin kertovat päivän iltapäivälehdet (toinen täällä) nojautuen Pekka Ervastin blogiin.

Nojaa, en tiedä. Onkohan tässä nyt sitten näkemysero? Tarkoitetaanko kalsareilla tässä pitkiä kalsareita? Ei kai semmosia nyt kukaan hullu Linnaan laita. Toivottavasti joku tästäkin uutisesta ilahtuu ja tukehtuu informaatioähkyynsä. Uutinen on samaa luokkaa "Britney vilautti"-uutisten kanssa.

Toiseksi. Ranskalaismiehet tarvitsevat omasta mielestään suurimmat kondomit (Iltalehti) Kyselytutkimuksella suoritettu tutkimus tuskin on aukoton. Kertooko tämä ranskalaismiesten peniksen koosta vai sittenkin taipumuksesta liioitella?

Lue tämä postaus (jos tarvis)

2008-11-24T00:48:00.003+02:00

Nyt on pakko kehua Ilta-Sanomia. Vaikkakin itse uutinen on edelleen ala-arvoinen on se otsikoitu loistavalla ironialla. Otsikko kuuluu: "Prinssi Williamin virtsahetki ikuistettiin - katso kuvalinkki (jos tarvis)".

Eikä todellakaan ole tarvis. Käy lukemassa juttu täällä (jos tarvis).

Tämäkö on Tähkän määränpää?

2008-11-23T22:03:00.002+02:00

Katoin Voicea tässä yks päivä. Sieltä tuli Fintelligensin video, jossa vieraili mr. Lauri Tähkä. Repesin täysin. Ei tämmöstä fiittausta vain voi olla! Ja muutenki tuo video näyttää jotenkin huvittavalta. Ei voi oikein sanoa, ollaanko tässä kuinka tosissaan, vai onko tämä ihan täysi läppä?

Juu tel mii.

Kaiteet blogaajille

2008-11-16T17:58:00.003+02:00

Huvittavaa on ollut lukea Kalevan nettisivujen uutisiin satelevaa palautetta. Tässä jokin aika sitten, oli varmaan kesäaikaa, tyyppejä tipahteli taas Torinrannassa veteen ja valistuneet kansalaiset alkoivat vuosittaiseen tapaansa vaatia kaiteita Torinrantaan, jotta putoamisilta vältyttäisiin.

Jatkuessaan pitempään tuollainen valitus, joka sinänsä on asiallinen ehdotus, alkaa kuulostaa surkuhupaisalta. Niinpä jotkut aktiiviset palautteen antajat ovatkin keksineet, että kaiteet ovat paras ehkäisykeino kaikkiin vahinkoihin ja pahoinpitelyihin.

Esimerkiksi tässä pahoinpitelyuutiseen on Lukija kommentoinut "Kaiteet ravintoloihin! Ja viinapulloihin!" Aiemmin kaiteita on vaadittu muun muassa autoihin, puistoihin, humalaisiin ja lapsiin. Kaiteet vaan kaikkiin, niin vahingot vähenevät!

Päiväkirjapoimintoja 90-luvulta

2008-11-15T02:12:00.001+02:00

Minähän olen naurettavana humanistipoikana (Radio Rock) pitänyt myös päiväkirjaa aina silloin tällöin epäsäännöllisesti. Niin siis sellaista, missä on paperiset sivut, johon kirjoitetaan kynällä, sellaista oikeaa. Paljastan sinulle nyt päiväkirjan sivun ensimmäisen kirjoituksen.

"MINÄ ME- NIN ULOS. TÄNÄÄN OLI SURULLINEN PÄIVÄ."

Tekstissä ei ole päiväystä, mutta arvatenkin se on joskus 90-luvun alussa, kenties ensimmäisellä luokalla, sillä toinen kirjoitus kertoo kirjastoauton käymisestä koululla ja on käsialaltaan samanmoista. Ensimmäinen päiväys on 14.3.1993.

Sen verran vielä täytyy mainita, että 7.10.1995 ostettiin Panasonic cd-radionauhuri, jossa oli kasetti-tupladekki. Ostettiin myös mikrofoni ja Scatman's World cd-levy.

Ennen vanhaan tehtiin kestävää elektroniikkaa. Tosin radiotaajuudet tuosta soittimesta eivät enää aina tahdo oikein kuulua. Ja tuo oli muuten ensimmäinen cd-levy evör minulle. Niin ne vain ennen asiat ovat tallentuneet muistiin. Milloinkohan olen saanut ensimmäisen dvd-elokuvan. Sitä en muista, mutta se oli Jack Nicholsonin tähdittämä Karhiainen. Käskin äidin ostaa uutta soitinta testataksemme jonkin elokuvan Citymarketin halpiskorista. Osti sitten sen. Olen jättänyt sen heille. Se oli surkea.

Väärinpäin oleva pahvilaatikko ei loppujen lopuksi ole kovin tyylikäs sisustuselementti

2008-11-13T23:43:00.004+02:00

Njah. Ei nukuttanut. Minun piti lukea tänään sutvi-tenttiin. En juurikaan saanut luettua. Materiaalia oli kahlattavaksi vielä ihan liikaa jäljellä olevaan aikaan nähden. Täytyy kai silti käydä huomenna katsomassa, minkälaisia kysymyksiä tarjotaan.

Tenttiin lukeminen on viime aikoina ollut muutenkin jotenkin vaikeaa. Sanasto ja nimistökin menee uusintaan, kun en saanut aikaiseksi lukea ensimmäiseen tenttiin kunnolla, vaikka sen lukemisen takia skippasin tekstiopin ensimmäisen tentin. Tekstiopin toinen tentti oli sitten, siihenkin olisi voinut lukea huolellisemmin. Miksi ei voi lukea ja opiskella kerralla kuntoon? Miksi venyttää aina seuraavaan? Kuinka kauan voi vain surffailla menemään, ilman että kosahtaa?

Täällä kämpässä pitäisi siivota. Täällä näyttää tällä hetkellä sekaisalta. Kuten ajatuksenikin. Peilaakohan asunto jotenkin ihmisen ajatuksia? Tavaroita on sikin sokin siellä täällä. Papereita, kirjoja ja lehtiä lojuu lattialla, pöydillä ja sängyn alla. Tiskiä on tiskipöydällä, niin että lasit kohta loppuvat.

Täällä pitäisi myös sisustaa. Kukkapöytänä toimiva, nurin päin oleva iso pahvilaatikko, jonka päällä on vanha päiväpeitto, ei loppujen lopuksi ole kovin tyylikäs sisustuselementti.

Joulupukki, jos saan toivoa, tänä jouluna ei oikeastaan tarvitsisi ostaa mitään turhaa. Saattaisin tarvita vaikka jonkinlaisen kirjahyllyn, jonkinlaisen telineen dvd- ja cd-levyille ja jonkin mihin voi laittaa nuo rehut, kun ei ole kukkalautojakaan ikkunoilla.

Mielenkiintoista on myös se, että vaikka yliopistolta tullessani monesti olen vielä matkalla energinen ja aion tehdä vaikka mitä, kotiin tullessani kaikki energia katoaa. Puff. En saakaan tehtyä niitä asioita mitä aioin. Joku feng sui -sisustaja olisi vissiin tervetullut.

Ajatukset puolestaan risteilevät kuin Silja Line Helsinki-Tukholmaa. Välillä palaavat entiseen, välillä lipuvat tulevaan, välillä ovat jopa oikeassa ajassa. Välillä on pyörremyrsky, välillä tyyntä.

Ja kysymyksiä tänään. Löytyykö islantilaisen kalastusaluksen perästä trooli? Onko Tomas Duba kakkosmaalivahti? Jänskättääkö sillä vai jänskättääkö sitä? En minä tiedä. Kyllä varmaan.

Ala-asteen kuudennella teimme lehteä äidinkielen tunnilla. Jokainen teki omaansa. Välillä sitten luimme toistemme lehtiä. Tyttöjen lehtien sivut tuoksuivat. Ne oli suihkuttaneet niihin kai jotain hajusteita. Sitten ne ihmetteli, että miksei pojat käytä deodoranttia. Käytin minä, mutta se oli jotain hajutonta. Äiti oli suositellut sitä. Nykypäivän kuudesluokkalaiset käyttää varmaan Calvin Kleinia ja Hugo Bossia. Vai sittenkin Beckhamia? Seiskalla pistin sitten jotain parfyymia kainaloon. Se ei toiminut.

Journalismin riemuvoitto

2008-11-13T21:12:00.003+02:00

"Johanna Tukiainen matkusti Gambiaan ilman malarialääkitystä", luin Hesarista. Siis hetkinen.

Hesarista todellakin. Onko tämä Hesaria? Johanna Tukiainen? Matkusti Gambiaan? Ei ottanut malarialääkitystä. Uutinen? Mitä helvettiä?

Uutinen oli lainattu kokonaisuudessaan Seiskasta.

Go Hesari.

Lepakkoa lepakon perään

2008-11-13T14:33:00.005+02:00

"Lepakkokirjailijasta Journalistin vetäjä" uutisoi Markkinointi&Media Journalistin uudesta päätoimittajasta, joka kylläkin on mies.

Otsikossa joku vääräleuka voisi nähdä viittauksen edelliseen päätoimittajaan, joka on nostanut kissan pöydälle.

Kuin kaksi marjaa

2008-11-11T22:44:00.009+02:00

Mietinki, että mistä se BB-Henna on tuttu.

Taas hoputetaan - nyt vauvan tekoon

2008-11-07T11:29:00.003+02:00

Naisopiskelijoita aletaan patistaa äideiksi uutisoi Yle. Ehdotuksen takana on Sata-komitea (täytyy tunnustaa, että en ole ihan perillä, että mikä se on, nähtävästi joku jolla on kuitenkin hölmöjä ajatuksia).

Komitean puheenjohtajan muistion mukaan naisopiskelijat voivat välttää työsyrjinnän, mikäli heillä on lapsikatras jo valmiina, kun on aika siirtyä työelämään.

Helvetin fiksua. Johtaja neuvoo miten voit välttää työsyrjinnän sen sijaan että miettisi mitä syrjinnälle voisi tehdä.

Ja ei ole tainnut herra/rouva johtaja (nimeä ei mainita, mutta luultavimmin herra) itse ihan lähiaikoina elellä opintotuella ja elättää siinä samalla "lapsikatrasta". Vaikka henkilökohtaisesti en ole tenavia pyöräyttelemässäkään, niin jos minulta kysytään, mieluummin menen ensin työelämään, jotta saan rahaa, jotta voin elättää perhettä ja sitä lapsikatrasta.

Lisäksi on aikamoista taiteilua surffailla opiskelijaelämän ja äitinä toimimisen välillä. Toki se joiltakin onnistuu, mutta ei kaikilta. Esimerkiksi minulta ei varmaan onnistuisi.

Toki ihan mielellään voin kaverina harjoitella sitä lapsentekoprosessia.

Tampere 24-26.10.

2008-10-27T16:23:00.003+02:00

Junamatka. Pävetsy. Unta noin yksi tunti. Aamukuudelta Nääsvillessä. Kuningasbongaus: buffetaamiaispaikka. Ähky. Seminaari. Kossu. Muita tyyppejä, joilla ei vielä ollut nimiä.

Puheenjohtaja kertoo nuorison lehtien lukemisesta tiukkaa faktaa: "Meillä oli esimerkkinuoret. Siinä oli kaksi nuorta tyttöä. Se toinen oli vähän isompi kuin se toinen."

Ay-pullaa. Ruokaa. Kanaa, pihviä, lohta. Jälkiruokaa. Hyvää. Aikakauslehtinainen. "Jenni Dahlman-Räikkönen ei ole aihe." Jutut tehdään ajoissa. "Nyt jos saatte Lauri Tähkän lapsineen joulukuusen alle, niin ostetaan." Mikä on Lauri Tähkän puhelinnumero?

Ylen vierailu. Mielenkiintoista ja hienoa. Harjoittelija jutteli rempseästi. Kaverista varmasti kuullaan vielä. Oivallista Petja!

Illanvietto. Hauskaa. Turun yliopiston historian opiskelijoilla ei ole opiskelijahaalareita. Niillä on viitta. Naturisti-Batman. Ja side kick. Vai mikä se oli? Tyypeillä alkoi olla nimet.

Plevna ja Doris. (Kertoisko joku, että olenko käynyt sinun kanssasi ennen Plevnassa? Helvetin tutunnäköinen paikka, mutta en vaan tajua millon oisin voinu siellä käydä?) Grillillä joku paikallinen hotkii mielissään mustaamakkaraa. Kahden jälkeen hotellilla.

Hotelliaamiainen. Etukäteen mietimme Kossun kanssa kuinka jaksamme herätä. Lopulta olimme ensimmäiset aamaisella. Ihmettelimme. Mitä kummaa. Uskoskaan tuota? Maistoin mustaamakkaraa. Se maistui verilätylle. Pakko oli olla puolukkahilloa.

Ay-pulla jatkuu. Esitelmöijä saa heti kättelyssä kuralastin niskaan ja menee vaikeaksi. Viime ajan tragediauutisoinnista lisää. Mielenkiintoinen kertomus. Psykologi puhuu. Kaikki menee ohi. Meinaa väsyttää. Loppu. Ja viinerikahvit.

Rolle venailee pihalla. Hallila. 6.kerros 46 tuuman plasmatelevisio. Pleikkari 3. Se on paperimies. Ilta. Tuuri. Ehditään bussiin. Halpa maksu. Koskilinjat oppikoon. Ale Bar. Halpaa kaljaa, hyviä drinksuja. Kaivelen lompakkoa. Joku lyö minua otsaan. Päike. Pieni kaupunki. Juuri siihen baariin sitten, hauska yllätys.

Drinksu huiviin. Alkaa jalkoja vipattaa. Cabaret. Ei ihan samanlainen kuin Oulun kaimansa. Teinipaikka. Pipopäitä. Halpoja drinksuja. 3,5 euroa. Paikka on vähä ku Oulun edesmennyt Gigglin. Joku blondi menee näyteikkunaan keimailemaan. Sitten katoaa. Yläkerrassa soi Fiona-musiikki.

Joku homon oloinen mies tulee juttelemaan. Alkaa selittää ruotsiksi. Haistan, että on jotain vikaa. Puhun suomea. Rolle puhuu ruotsia ja väittää että mies on väärässä baarissa. Mies nauraa ja vaihtaa suomeksi. Arvasin. Sanoo silti syntyneensä ja asuneensa kuusi vuotta Skånessa.

Kelloja siirretään. Baari ei mene kiinni. Olemme melkein valomerkkiin. Taksijonot ovat valtavat. Rollella on joku salainen taksitolppa. Kävelemme sinne vähän matkaa. Tuulee niin että tukka meinaa lähteä. Taksijonossa on kolme ihmistä. Kannatti. Tuuri jatkuu. Taksikuski ajaa outoa reittiä. Kyyti maksaa 8 euroa normaalia vähemmän.

Aamu. Illalla ja yöllä syödystä kebabista on vieläkin jäljellä. Iltapäivä. Kyyti rautatieasemalle. Kiitos hei, oli mukava käydä kyllä. Junamatka. Juna on ahdettu ennätystäyteen. Ihmiset seisovat ja istuvat ja makaavat käytävillä. Meillä on paikat. Tuuri jatkuu. Edellinen on jättänyt penkille tuoreen Hesarin. Aika kuluu. Hyppään kiinnostavimmat jutut yli. Onneksi saan niiden keskeisimmän sisällön jälkilähetyksenä.

Jos et ole lukenut jotain kirjaa, mutta sinun täytyy keskustella siitä, kommentoi kirjaa ainakin realistiseksi.

Ja ne Niinistön kirjojen nimet on muuten Viiden vuoden yksinäisyys ja Hiljaisten historia.

Kamera oli koko reissun laukussa. Fiksu mies.

Helsingin Sanomat 24.10.2008

2008-10-26T23:04:00.002+02:00

"MAAILMAN IHMISIÄ

Polo etsii puolisoa

Pituutta miehekkäät 180 senttiä ja ikää 36 vuotta. Tummat hiukset, kaksikielinen ja hyväluonteinen.

Ihannemitoista huolimatta Polo, Intian ainoa gorilla, on yksinäinen. Jo kahdeksan vuotta Pololle on etsitty paria, tuloksetta.

"Olemme kirjoittaneet kaikkiin suurimpiin eläintarhoihin maailmalla. Olemme yrittäneet kaikkemme", sanoi Mysoressa sijaitsevan eläintarhan johtaja Vijay Ranjan Singh.

Polo on läntinen tasankogorilla. Se vastaa sekä paikalliseen kannadan kieleen että englantiin.

Polo on ollut yksin vuodesta 2000, jolloin sen kumppani, 46-vuotias Sumathi, kuoli.

Eläintarhassa pelätään nyt Polon mielenterveyden puolesta. Siksi on päätetty tehdä vihonviimeinen vetoomus.

"Hän tarvitsee psykologista ja emotionaalista vahvistusta, mitä me emme voi tarjota", Singh sanoi.

AP"

Johtuukohan se nimestä???

Kotoisaa

2008-10-23T21:37:00.003+03:00

Kun tulin kotiin, täällä oli valot päällä ja musiikki soi. Täällä oli lämmin ja mukava. Aivan kuin joku olisi odottanut minua. Kotoisaa.

Taidan ensi kerrallakin jättää valot ja musiikin päälle, kun lähden pikaisesti piipahtamaan kaupassa.

Länsi-ghetto, säästö ja mr. Haider

2008-10-23T16:02:00.005+03:00

Ghetto se on myös tämä Länsi-Tuira sittenkin! Naapurin lähikauppa ryöstettiin teräaseella uhaten. Ryöstö siis ihan tuossa parinkymmenen metrin päässä. Huumeveikkoja. Helvetti.

"Samoihin aikoihin ryöstettiin Tuiran kaupunginosassa oleva Siwa niin ikään teräaseella uhaten. Ryöstäjinä oli kaksi nuorehkoa miestä, jotka pakenivat polkupyörillä kohti Alppilan kaupunginosaa. ---- Syyksi ryöstöön toinen miehistä on ilmoittanut rahapulan ja huumeet." (juttu)

Tänään ajattelin säästää. Jos menisin yliopistolle syömään työkkärin sijaan säästäisin 55 senttiä. Vähän pidemmän matkan joutuu polkaisemaan, mutta ei se mitään. Juliniassa olikin sitten herkullisen näköistä jälkiruokaa ja sorruin. Ateria tuli siten 55 senttiä kalliimmaksi, kuin jos olisin mennyt työkkärille. Noh, tulipahan pyöräiltyä.

Suomessa pohditaan, sopiiko homoseksuaali maakuntalehden päätoimittajaksi. Samaan aikaan Itävallassa pohditaan sopiiko homoseksuaali laitaoikeistolaisen puolueen johtajaksi. (juttu).

"Auto-onnettomuudessa kuolleen Itävallan oikeistojohtajan Jörg Haiderin, 58, seuraaja Stefan Petzner, 27, kertoi avoimesti haastattelussa intiimistä suhteestaan oppi-isänsä kanssa.
- Meillä oli suhde, joka meni paljon ystävyyttä pidemmälle. Jörgiä ja minua yhdisti jokin aivan erityinen. Hän oli elämäni mies, BZÖ-puolueen johtopallin ottanut Petzner kertoi O3-radiokanavalle."

Mikä se Adolfi olikaan miehiään?

Marilyn Manson fanitapaamisessa vai missä se oli?

2008-10-20T16:28:00.009+03:00

Tässä on puolueettomien toimittajien esikuva. Toimittaja, joka ei ainakaan anna oman faniutensa sotkea työtään. Tulikohan hyvä juttu?

Haastattelutilannetta katsoessaan ei voi olla kyllä ihan varma, onko toimittaja vetänyt jotakin muutakin kuin pulkkaa. Varma ei voi myöskään olla millä avuilla neitokainen on televisiokameran eteen valjastettu. Ai mitkä työvaatteet?

Katso video kokonaisuudessaan täältä

Pikkupojan suolainen kyynel

2008-10-20T10:14:00.003+03:00

Lippupalvelun toimipiste, Stockmann Oulu, kello 09.45:

Minä jäin reilun sadan jonotusnumeron päähän Metallican keikkalipuista. Kohtalaisen kauas siis. Tarpeeksi kauas, että ei jäänyt vittuuntunutta harmitusta.

Suolainen oli kyynel silmässä sillä pikkupojalla, joka oli isoveljensä kanssa juuri tiskillä. Täti ilmoitti, että jäljellä onkin vain yksi lippu. Vain yksi lippu. Pikkupoika ja isoveli on kaksi. Lippu jäi ostamatta, ja ilme pojan kasvoilla muuttui. Suolainen kyynel tippui.

Tämän kirjoituksen lopussa ei ole kuvaa Lindsaystä.

2008-10-19T13:47:00.003+03:00

Joskus on mielenkiintoista tutkailla, mitä kautta tännekin blogiin ihmiset eksyvät.

Nyt en tiedä pitäisikö minun huolestua A.) Kirjottamieni aihepiirien tasosta. B.) Ihmisten googlettamisesta.

Suurin osa viime aikojen klikkauksista on tullut Googlen kuvahaun kautta. Haussa on ollut Satu Tuomisto. Toinen lähes yhtä paljon tänne tuonut haku on Lindsay Lohan. Hajaosumia on kerännyt myös Monacon Charlotte Casiraghi. Lindsay ja Satu vain kuvahaulla, Charlotte molemmilla.

Blogini onneksi tänne on tultu myös hauilla "Mitä fennistiikka on" ja "rakkaustarina".

Voisin jatkaa tätä kierrettä ja linkittää tähän pari kuvaa, tyyliin "tätähän te etsitte." Mutta en nyt jaksa. Etsikää jostain muualta.

Pudonneen lehden tuoksu

2008-10-18T23:59:00.002+03:00

Jarkko raahsi itsensä tänne pitkästä aikaa. Oli tosi mainio homma! Otima vähän olutta ja saimme kutsun vippipileisiin. Kiitoksia kovasti kutsusta ja kaikesta muustakin, meillä oli hyvin lystiä. :) Hotdogia syödessä tunsi olonsa hyvinkin very importantiksi.

Kunnes Jarkko kaatui ja löi päänsä tupakkahuoneessa. Varsinainen syy on hämärän peitossa, sillä kaatokännissä emme todellakaan olleet. Ehkä se oli Jasmin, joka sai miehen pään pyörälle. Portsari päätti heittää meidät ulos. Toki ravinteli meni kiinni muutenkin jo etuajassa.

Ehkä tästä päähän kohdistuneesta iskusta johtuen Jarkko oli seuraavana päivänä runollisella mielellä. Kun kävelimme rautatieasemalle päin, hän tuumasi todella osuvasti: "Täällä on sellainen...pudonneen lehden tuoksu."

Ja sitä se todella oli. Kylmä. Ja pudonneen lehden tuoksu. Talvi on ihan ovella. Isä soitti Kuusamosta, oli mukava puhelu. Hän sanoi, että siellä alkaa olla maa valkoisena kun illan on satanut lunta.

Serkkupoika kuulemma menee naimisiin tammi-helmikuussa. Kiva kuulla. Häät edessä siis! Häät on mukava juhla kyllä. Vaikka olisikin kiva viedä avec mukana.

Torstai-iltana lähemä tuksuttelemaan kohti Nääsvilleä. Viikonloppuna mielenkiintoinen Journalistiliiton seminaari edessä mukavien ihmisten kanssa. Mielenkiintoista nähdä vähän alan opiskelijoitakin, jotka ovat niinkin fiksuja, että ovat ilmoittautuneet kerrankin tarjottuun hyödylliseen tilaisuuteen. Pohjoisen edustus ei yllättäen ole kovin suuri, mutta ei se määrä vaan se laatu! Mansesterissa tavataan.

Stefan Wallinin rakkaustarina

2008-10-12T11:22:00.002+03:00

Pahkasian suojelukseensa ottanut kulttuuriministeri Stefan Wallin sanoo Nyt-liitteen Ilta-Sanomista ottamassa lainauksessa:

"Miten onnellinen olin, kun heräsin helmikuussa 1992 tuoreen tamperelaisen tyttöystäväni ja tulevan vaimoni yksiöstä ja huomasin, että hänenkin kirjahyllynsä oli pullollaan Pahkasikoja."

Koskettava tarina. Ministeritkin tuntevat. Ministeritkin rakastavat. Se on hieno asia. Ja osa heistä tunnustaa sen.

Ahtisaaren aukio on liian pieni noin isolle miehelle

2008-10-10T17:03:00.003+03:00

Onneksi olkoon Nobelin rauhanpalkinnosta Martti Ahtisaari. Nyt minäkin ymmärrän miksi Oulussa on Ahtisaaren aukio. Tosin nyt se on täysin mitätön kunnianosoitus miehelle, koska se on niin pieni, eikä siinä toimi mitään. Joskus on ehkä pyöriä parkissa.

Hyihyi Oulu, nyt skarpatkaa!

Karttaan on merkattu sinisellä pisteellä Ahtisaaren aukio. Sitä ei ole edes kirjoitettuna kaikissa kartoissa.

Voima-lehti meni nettiin

2008-10-10T16:32:00.005+03:00

Jokainen kaupunkilainen on varmaan joskus napannut jostain pubista tai muualta mukaansa Voima-lehden. Voima-lehdellä on hienot periaatteet, joten mainostan nyt hiukan.

Voima on siirtynyt juuri nettiin ja netissä Voima on Fifi. Käykää tutustumassa, luvassa näyttäisi olevan muun muassa mielenkiintoisia kolumneja kirjenvaihtajilta ympäri maailman. Tässä maukas näyte yhdestä kolumnista:

"John McCainin valinta varapresidenttiehdokkaaksi, Sarah Palin, on todellinen nainen pystymetsästä. Palinia osattiin odottaa presidentinvaalitaistoon yhtä paljon kuin Suomen seuraavissa presidentinvaaleissa veikattaisiin Sauli Niinistön vastustajaksi Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajaa."

Fifi-verkkolehti ja loput kolumnista täällä.

Kukkahattutädit valtaavat maailman

2008-10-08T16:16:00.003+03:00

No huhhuh. Pitkästä aikaa televisiossa pyöri huvittava ja viihdyttävä mainossarja. (Katso mainokset M&M:n sivulta tai Päivän video -palkista) Nyt se vedetään pois eetteristä, koska se on "ihmisarvoa alentava". Naurettavaa.

Ihmisarvoa alentava? Siis viitataan Hitleriin, Radovan Karadziciin ja Saddam Husseiniin? Nämä herrat alensivat aikanaan ihmisarvoa. Nyt tähän samaan porukkaan lasketaan ilmeisesti sitten tietoliikenneyritys DNA.

Kuluttajavirasto oli saanut valituksia DNAn partiotyttömainoksesta, siitä jossa neljä partiotyttöä on pyylevän partiojohtajan kanssa eräretkellä. Partiojohtaja yrittää vikitellä tyttösiä, mutta terävät tytöt vetävät aina pidemmän korren.

Kuluttajavirasto on tehnyt päätöksensä ja sen mukaan mainos sisältää sterotyyppisiä mielikuvia, jotka alentavat ihmisarvoa ja ovat siten kuluttajasuojalain vastaisia.

Ei voi sanoa kuin pari rumaa ja julkaisukelvotonta sanaa! Herranen aika!

1.) Mainos on hauska ja humoristinen. Kaikkihan siinä päättyy hyvin.
2.) Tytöt ovat fiksuja ja ajattelevat itse eivätkä mene lipevän ukon selityksiin.
3.) Toisin sanoen mainoshan vain kehuu nykyajan nuorten naisten älykkyyttä ja hoksottimia.

Saa olla aika huono itsetunto tai todella huonot kokemukset, jotta tuollaisesta mainoksesta loukkaantuu. En sano, etteikö sellaisia kokemuksia voisi ihmisillä olla, mutta aikamoista kukkahattutätimeininkiä tämä alkaa olla! Maailmaa muuttuu vakavaksi ja huumorittomaksi paikaksi. Nauru johtuu saatanasta.

Ehkä parempi palata niihin mainoksiin, jossa vain ilmoitetaan tuote, hinta ja mistä sitä saa.

Jakeluhäiriö. Byrokraattinen termi vain

2008-10-05T13:59:00.003+03:00

Kuinka helposti hyvinvointiyhteiskunnassa voi harmitus iskeä hyvinvoivalle nuorelle miehelle? Vastaus seuraavassa:

Pienen pieni harmitus voi iskeä lauantai-iltana jos Hesari ei olekaan postiluukussa. Harmitus kasvaa, kun kuulee, että myös Kuukausiliite on saman lehden välissä. Harmitus kasvaa lisää, kun muistaa, että on maksanut laskun (kalliin) juuri edellisenä päivänä ja monta päivää etukäteen.

Mies soittaa jakeluhäiriöstä asiakaspalveluun. Tieto kirjataan ylös. Jälkijakeluna luvataan lehti. Ei vain kuulu. Mies lähtee kauppaan palauttamaan pulloja. Lehti pötköttää pihalla. Jakaja ei ole päässyt rappukäytävään sisään.

Mies noukkii lehden ja on tyytyväinen. Tuli lehti ja tuli liite. Harmituksesta ei ole tietoakaan. Sattuuhan sitä tekevälle. Kuitenkin toivat lehden, eikä kukaan edes korjannut sitä parempaan talteen.

Sunnuntaiaamu. Sunnuntai-Hesari. Paksu ja täynnä luettavaa. Mutta taas on lattia autiona ja postiluukku visusti kiinni. Taas puhelu jakeluhäiriöihin. Tapahtuma kirjataan. Jälkijakelu luvataan. Nyt ei ole kuulunut mitään. En viiti koko ajan ravata pihalla kyttäämässä oisko lehti tiputettu pihalle.

Sen ensimmäisen kerran minä ymmärsin hyvin. Toinen kerta peräkkäin ei ole enää vahinko. Ei se lehti ilmainen ole, vaikka opiskelijatilaus onkin. Vittuuntunut olo. En minä joka päivä jaksa jakeluhäiriöihin soitella, vaikka onkin kiva että on joku jolle soittaa ja jutustella.

Hesari-boikotti. Tästä lähin luen vain Pirkka-lehteä.

Jos on ruokaa ja lämpöä niin aina se joku silti harmittaa. Rakkaus tai raha.

Expressen loistaa käännösideallaan

2008-10-04T13:11:00.003+03:00

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen on päättänyt helpottaa suomenkielisten lukijoidensa elämää ja ottanut verkkosivullaan käyttöönsä Googlen käännöspalvelun.

Sivun alalaidasta voi kätevästi näpäyttää lipun kuvaa (suomi, tanska tai norja) ja a vot, ruotsinkielinen artikkeli on edessäsi ymmärrettävänä juttuna äidinkielelläsi. Kätevää eikö totta, melkein kuin olisi pyörän keksinyt.

Niinhän sitä luulisi, mutta ei se olekaan ihan niin. Esimerkiksi päätoimittaja Johanna Korhosen potkuista kertova uutinen on lehden verkkosivulla suomeksi käännettynä otsikoitu "On homoseksuaali - oli ammuttu".

Täällä juttu kokonaisuudessaan. Käykää toki lukemassa muitakin juttuja Expressenin sivulta kätevästi suomeksi.
Markkinointi&Mainonta oli ensin.

Niinistö ja nykyaika

2008-10-01T16:11:00.004+03:00

"Niinistö tanssi naisen kanssa". Muistan edelleen tällaisen lööppin aikoinaan jonkin iltapäivälehden julisteessa. Herranen aika! Naisen kanssa ihan!

Se oli todella huvittavaa. Uutinen olisi ollut, jos Niinistö olisi tanssinut miehen kanssa.

Tänään tuo lööppi tuntuu vielä entistä huvittavamalta, jopa surkuhupaisalta.

Varapresidentillinen ahteri

2008-09-29T15:10:00.004+03:00

Tässä on kenties tuleva varapresidentin takamus reilun parinkymmenen vuoden takaa. Tai oikeastaan tässä on kenties tulevan Amerikan presidentin takapuoli. Nimittäin John McCaininhan on yleisesti arveltu pilkallisesti heittävän tehtävät ennen mahdollisen vaalikautensa päättymistä, koska joku muu saattaa päättyä sitä ennen.

Tässä on siis nuoren Sarah Palinin perse Miss Alaska-kisoissa 1984. Mitä mieltä olette, onko siinä presidentillistä glamouria?

Tottahan on, että Sarah Palin on Amerikan Tanja Karpela os. Vienonen ent. Saarela. Tai niinkuin Tapio Suominen sanoi: "Vienonen, Karpela, Saarela, Karpela, Niinistö hilkulla, Vanhanen tyrkyllä." Totta myös on, että Karpela vie Sarah Palinia sata nolla tällä mittarilla.

Ei muuta kuin odottelemaan, että milloin Tanjasta tulee presidenttiehdokas.

Rovaniemi rock-city

2008-09-14T17:48:00.002+03:00

Vietin kesän Rovaniemellä. Tein muutamia havaintoja.

Asuin keskustassa Ukkoherrantiellä. Osoittautui, että asunnon alapuolella oli pystybaari, joka oli auki joka ikinen päivä kahteen. Joka ikinen ilta sieltä kaikui mahdoton mekkala ja musisointi. Hyvä ettei tarvinnut kesää kauempaa majailla, hermot olisivat menneet. Yhden kerran kävin itse asiakkaana tuossa kuppilassa. Oikein mukavan ja viihtyisän oloinen mesta, ei siinä mitään.

Osoittautui myös, että asunto on paikallisen amisringin varrella. Jatkuvasti ohi ajoi autoja (suurin osa 80- ja 90-luvun japanilaisvalmisteisia) joista kuului armoton jumputus. Jopa niin kova, että asunnon ikkunat helisivät muutamaan otteeseen. Tunsin itseni vanhaksi mummoksi, joka soittaa vihaisen puhelun paikallislehden yleisönosastolle, kun tuo nuoriso huudattaa musiikkia yötä päivää, eikä saa nukkua! Mutta kieltämättä se oli epämiellyttävää.

Rovaniemeläisten ratin pyörittäjien musiikkimaku vaikutti ainakin ringin kiertäjillä rajoittuvan suomi-iskelmään. Paula Koivuniemi kaikui tiuhaan tahtiin Kansankadulla.

Minulla on (tai ainakin oli) sellainen käsitys, että lappilaiset tytöt ovat erittäin viehättäviä ja kauniita. Katsokaa nyt vaikka kemiläistä Suvi Tiilikaista (os. Miinala), jos teillä ei ole omia tuttuja. Rovaniemen tarjontaan kuitenkin petyin. Ainakaan omalle kohdalleni ei sattunut oikeastan yhtään kunnolla sykähdyttävää tapausta. Ainoat vähänkään sykähdyttävät nousivat kerran taksista ja nekin olivat kuusamolaislähtöisiä tai vanhoja kavereita. Voi myös olla, että rimani on hilautunut jo melko korkealle. Tai en muuten vain pysty vielä katselemaan tarpeeksi kirkkain silmin.

Arvelin myös pääseväni kuuntelemaan mie ja sie -kieltä ja hoon päältä puhumista, mutta eihän niitä kaupungissa juuri kuullut. Kerran soitin Tornion tulliin ja sieltä irtosi hoota. Kuitenkin, murrekurssista Rovaniemen kesä ei käynyt.

Työkaverit olivat kuitenkin äärimmäisen mukavia, samoin työilmapiiri. Oli mukava myös tavata vähän enemmän vanhoja Rovaniemelle muuttaneita kavereita, joita ei muuten paljoa näe.

Niin, ja mikä tahansa kaupunki voi olla rock-city, mutta Rovaniemessä on alkusointu.

Havaintoja

2008-09-12T16:21:00.002+03:00

Ajoin pyörällä keskustaan, koska menin ostamaan Tiinalle lukiokirjoja. Keskellä Rotuaaria joku kolmen lapsen äiti huusi puhelimeen: "Meille ei todellakaan tule yhtään kaveria silloin kun.....". Enempää en kuullut, koska menin jo ohitse.

Ajoin ohi Mehiläisen lääkärikeskuksen. Vieressä oli Vanha apteekki. Mietin, että luuleekohan moni turkulainen tuon olevan baari. Ainakin se olisi hyvä pubin nimi.

Jamerassa oli ystävällinen palvelu ja kaikki kävi joutuin. Menin takaisin. Huomasin, että Anttilan edestä oli purettu bussikatos. Joo, en ole käynyt siellä yli kolmeen kuukauteen.

Ajoin takaisin Tuiraan. Puistossa rantojen miehet juopottelivat. Luin aamulla Nyt-liitteen erinomaisen reportaasin Helsingin kodittomista. Ei noilla Tuirankaan kavereilla tainnut kovin paksua kattoa päänsä päällä olla.

Vein kirjat kotiin ja menin Välivainion Alkoon. Pankkiautomaatilla mies rämpläsi pankkikorttiaan automaattiin kauan. Kun kortin siru on kulunut, automaatit eivät pidä enää kortista. Ei ne vissiin turhaan niitä koteloita pankista jaa sittenkään? Alkossa myytiin lonkeroa. "GIN Suomi 1952". Se oli valmistettu Ruotsissa. Ostin tölkin.

Sitten menin Liiteriin. Ostin saksalaista kaljaa, Nobelaneria. Luulen, että se on juotavaa. Se on parempaa kuin Grafenwalder. Saksalaiset varmaan nauraisivat minulle. Lidlin myyjä oli herttainen ja puhui söpösti ujostellen.

Vapise Me'Lisa, idästä tuulee

2008-08-24T23:25:00.006+03:00

Avasin television ja aloin katsoa naisten keihäänheiton olympiafinaalia. Heti kättelyssä heitettiin 69 metriä. Ja kuka oli heittäjänä? Maria Abakumova. Siis kuka?

Niin. Tulee jostain aivan puun takaa tuollainen viimeiseen piiruun asti treenattu rotukissa ja kiskaisee lähelle maailmanennätystä. Eikä todellakaan ollut mikään neuvostoaikainen kuulantyöntäjä, vaan vartaloltaan mitä urheilullisin.

Me'Lisa Barber sai haastajan.

Tsekkaa video palkista oikealla Päivän video. Tai alla olevasta linkistä.

http://www.youtube.com/watch?v=ODrJ8nJDMEc

Vaatetta

2008-08-10T23:37:00.004+03:00

Löysin mahdolliselle joskus tulevalle poikalapselleni vaatekappaleen. Pitäisiköhän se jo tilata, etteivät vain lopu kesken?

Vaate löytyi täältä ja oli tuollainen niinkuin kuvassa. Klikkaa tästä niin saat kuvan suuremmaksi. Voit klikata myös itse kuvaa, jos hiirikätesi ei ole vakaa, ja osut isompaan pinta-alaan helpommin.

Ja kiitoksia vinkistä.

Rapua

2008-08-10T22:45:00.001+03:00

Hesarissa oli juttu rapuravintoloista, joissa henkilökunta opasti aloittelevia ravunsyöjiä. Sitä pitäisi vielä testata. Sitä ravunsyöntiä nimittäin. En ole koskaan moisia maistanut. Epäilen, ettei se kovin kaksista ole, mutta testata pitää.

Kuka kutsuu minut rapujuhliin?

Et voi hallita kaikkea, vaikka niin luuletkin

2008-07-27T22:34:00.004+03:00

Luin junassa Matti Röngän dekkaria Tappajan näköinen mies. Säpsähdin kun pääsin seuraavaan kohtaan. Olenko se minä? Löysin itseni ja lähihistoriani liian voimakkaasti. Kiitos Matti.
En selitä enempää, lukekaa itse. Loppuun asti.

"Sinä jotenkin aina toimit ja elät korostetusti ympäristön, muiden ihmisten mukaan. Niinkuin oletat niiden haluavan. Tai sitten yrität esittää jotakin, niin että muut tekisivät sun haluamia päätelmiä sinusta", Marja puhui keskittyneesti.

Mietin vähän aikaa. "Mutta eikö kaikki toimi samalla lailla? Ihmisenhän määrittävät aina muut ihmiset, ja siinä peilataan koko ajan molempiin suuntiin."

"Joo, tottakai", Marja myönsi. "Mutta en minä tarkoita semmoista perusviestintää, joka on ihan animaalista, hyvin syvällä meissä. Ihminen antaa itsestään ja aikeistaan merkkejä toisille, ihan niin kuin koira heiluttaa häntää. Mutta sinä teet sitä kaksinkertaisesti: sinä mietit pitäisikö sun heiluttaa häntää ja sinä mietit aina tarkkaan, mitä toiset siitä hännänheilutuksesta ja sinusta miettivät."

Käännyin kyljelleni ja tuijotin seinää. Mietin, että lapsena oli mukava, kun saattoi illalla katsoa katon lakatusta panelista oksankohtia ja kuvitella niistä kaikenlaisia eläimiä.
---

Marja pörrötti tukkaani. "Mutta älä sure. Se oikea Viktor kyllä näkyy sieltä alta tai välistä, sinä et voi hallita kaikkea, vaikka niin luuletkin. Ja se piilossa oleva on kaikkein kiehtovinta. Mutta sinä voisit olla ihan rauhassa itsesi, hellittää kontrollia, luottaa muihin ja itseesi.
Sinä itse riität."

Mafiajuttuja näytteillä

2008-06-28T17:48:00.005+03:00

Tämä on mielenkiintoista! Yhdysvalloissa on avattu rikosmuseo, josta löytyy muun muassa aitoja mafia-ajan aseita, Bonnien ja Clyden seulaksi ammuttu pakoauto, aidon kokoinen vankiselli, aito käytössä ollut sähkötuoli sekä kaasukammio.

Tuonne minä haluan! Kuka lähtee kaveriksi?

(lue lisää STT:n jutusta esim. Kalevasta, mistä varastin myös kuvan)

Lapsuuteni televisioihastus, Annika Siltaniemi

2008-06-20T00:42:00.005+03:00

Eksyinpä YouTuben ihmeelliseen maailmaan ja löysin sieltä vanhan ihastukseni. 9-vuotias Annika Siltaniemi esiintyi Tenavatähdessä 1995 ja muistaakseni voitti tuon kilpailun. Näin silloin tämän esityksen ja ihastuin tuohon tyttöön. Olin 10-vuotias. Tyttö oli niin ihana ja lauloi valloittavasti, pilke silmäkulmassaan. (katso video)

Vuosia myöhemmin satuin myös näkemään Bumtsibumin, jossa sama tyttö esiintyi hiukan vanhempana. Eikä hän ollut siitä miksikään muuttunut. Vieläkin kuuntelin häntä ihan mielissäni. (katso video)

Lähetin muistaakseni nuortenohjelma Jyrkiinkin Tea Kalifalle sähköpostia ja kysyin, voisivatko he pyytää Annika Siltaniemeä ohjelmaan. Kalifa vastasi minulle. Hän ihmetteli, kuka on Annika Siltaniemi. Moukkamaista.

Missä lie olet nyt, Annika?

Vaikka Annika olikin ensimmäinen ikäiseni televisioihastus, oli suosikki tenavatähteni vuonna 1991 esiintynyt suomenruotsalainen Christopher Romberg. Hänenkin esityksensä löysin. Luulin, että en koskaan enää saa tietää, minkäniminen kaveri hän oli! Tämä oli valloittava veto. Olin tuolloin kuusivuotias. (katso video)

Hauskaa myös tietää, että hän on jatkanut musiikin parissa.

(Kuva: MTV3)

Sopiva Satu

2008-06-19T17:24:00.004+03:00

Kuka kehtaa oikeasti väittää, että Miss Suomi Satu Tuomisto olisi liian tuhdissa kunnossa? Hävetkää Sjöroos ja ketä niitä muita mallimammoja- ja pappoja oli. Satuhan on justiin passeli. Vaikka onkin hiukan tietämätön. Mutta nythän puhutaankin vain vartalosta.

Katso Iltalehden video

Päiväni aakkoset

2008-06-13T00:05:00.003+03:00

Tervehdys! Sain kuin sainkin netin toimimaan tänne Rovaniemen kämpille. Aloitan tauolla olleen nettielämäni Suma-toverini blogista bongaamallani nettihöpinäsovelluskella.
Mahdoton kiire ollu viimeisen kuukauden aikana, enkä osaa sanoa jatkuuko kesä(työ)tauko vielä.

Aamuille muodostui erilainen merkitys. Pidän aamuista, vaikka yleensä onkin vaikea herätä. Meinasin jo oppia aamuihmiseksi, mutta sekin muutos kaatui. Ei minusta siihen ole ilman persiille potkijaa.

Berocca. Nyt tuli tämä aamu-mielleyhtymä. Hyödyllinen päivänaloitustabu.

Chelsea mieluummin kuin ManU, mutta toisin kävi. Älä Jarmo suutu.

Dasvidanja Dostojevski! Venäläinen kirjallisuusintoilija oli yksi mukavimmista rooleista, jonka sain näytellä.

Ekstroverteista ihmisistä minä pidän.

Fennistiikka. Opin tämän sanan merkityksen vasta kun aloin opiskella sitä.

Google. Sain netin tosiaan toimimaan. Google helpottaa nykypäivän toimittajan työtä niiiiin paljon.

Hevosella oli äitikin kuulemma käynyt tänään ratsastamassa, kun pikkusiskoni oli saanut houkuteltua. Tärkeä elukka kyllä Tiinallekin tosiaan. Ja hevostytöt ovat yleensä parhaasta päästä.

Isääni minä arvostan ja haluan joskus moinen olla.

Juhannussuunnitelmia otetaan vastaan. Minullakin olisi vapaata ja vailla suunnitelmia.

Kuusamo. Mihinpä ne 20 vuotta katoaisivat.

Love is all that matters.

Maj Karma on antanut minunkin nyt ymmärtää, mitä tarkoittaa, jos tykkää jonkun bändin tai artistin musiikista. Kiitoksia siitä.

Naiset. Niinpä niin.

Olympialaiset sitten elokuussa.

Praha. Kaunis kaupunki. Kuvia on tulossa, kun nyt sain tosiaan netinki toimimaan.

Quasimodo, muotopuoli. Muoto Lopo.

Romantiikkalisä. Siitä ei kannattaisi tinkiä.

Sadut. Mitä minustakin olisi tullut, jos ei äiti olisi niitä jaksanut minulle ahkerasti lukea.

Tatuoinniksi voisin joskus ottaa kaksi vastakkaisiin suuntaan päällekäin uivaa kalaa. En tiedä otanko koskaan.

Urheilullinen en ole, vaikka haluaisin. Paitsi mieleltäni kyllä.

Vaarat ovat komeita Kuusamon maisemassa. Niitä kelpaisi näyttää tärkeimmillekin ihmisille.

W:llä alkavia sanoja ei juuri suomen kielestä löydy.

Xenon-valo on aika kirkas.

Ylä-Lappikin kuulemma on. Sinne pitäisi joskus kyllä reissata.

Zoomitissa pitää varmaan vierailla kun täällä nyt olen. Se on joku baari täälläpäin.

Åland kannattaa kiertää tarkemminkin kuin vain Maarianhamina. Luokkaretki suuntautui sinne aikoinaan, ja käytiin sellaisissa paikoissa, että ei varmasti muuten olisi tullut käytyä.

Äkäslompolo oli mielestäni pikkupoikana kaikista hienoimman kuuloinen paikannimi.

Öitä, lienee aika ruveta nukkumaan, kun ei tämän järkevämäpää synny.

Tyttöjen salibandyjoukkueen kapteeni vilautti

2008-05-13T22:11:00.005+03:00

Suomen salibandyn tyttömaajoukkue kohahdutti Puolan MM-kisoissa. Tyttömaajoukkue ei varmasti monesti pääse ylittämään kansallista uutiskynnystä. Nyt kuitenkin Hesarikin oli poiminut Salibandysivusto Pääkallo.fi:n uutisen. Lue koko juttu . Kuva varastettu sieltä.

Tyttömaajoukkueen kapteeni Juuli Hakkarainen tuuletti MM-kisoissa pronssiottelun voittoa nostamalla pelipaitansa ylös paljastaen rintaliivinsä, joihin oli maalattu Suomen lippu. Tämä tempaus herätti suurta närää Ruotsissa. Ainoana ruotsalaistoimittajana paikalla ollut Micael Fasth närkästyi ja odottaa Kansainvälisen Salibandyliiton IFF:n reagoivan Hakkaraisen tapaukseen.

Onnekseen Fasth ei nähnyt, kun saman joukkueen Ella Alanko veti housunsa alas ja alta paljastuivat alushousut, joita oli myös koristeltu Suomen lipulla. Mieheltä jäi huomaamatta myös Eerika Suominen (kuvassa), joka nosti paitaansa, jolloin paljastui paljaaseen vatsaan piirretty Suomen lippu.

Jos minä olisin mies (niinkuin kyllä olenkin), niin en todellakaan Fasthin sijassa valittaisi tuollaisesta tuuletuksesta. Päin vastoin. Mahtaa kuulua Suomessa tyypilliseen ruotsalaismiehen stereotypiaan tuo Fasth.

Kyllä tällä tempauksella luulisi yleisömäärien kasvavan tyttöjen salibandyturnauksissa. Tuo peli olisi pitänyt nähdä. Älkää tytöt säikähtäkö kritiikkiä.

Sitäpaitsi nostaahan Tottikin aina maalin tehtyään paitaansa.

Veikko Lavi on ookoo

2008-05-08T17:53:00.003+03:00

Ihastuin Maj Karman musiikkiin tässä joku hetki sitten. Kuuntelen musiikkia yleensä erittäin vahvasti fiiliksen mukaan (niinkuin tietenkin moni muukin) ja alkoi tuntua, että Maj Karma oikeasti auttaa. Sitä on ollut hyvä kuunnella tässä mielentilassa. Kiitoksia vain Herra Ylppö.

Viime hetkinä olen kuunnellut yhtyeen kappaletta Attentaatti. Noh, sitä kuunnellessani tuli mieleen muisto lapsuudesta, joka on ihan pakko nyt jakaa. Attentaatissa Maj Karma laulaa sen oleellisemman ohella myös: "Veikko Lavi on ookoo, Teijo Tulio on ookoo, Saarikoski on ookoo, ennen säkin olit ookoo", ja Veikko Lavin kuuluisinta veisua soveltaen "Jokainen on laulun arvoinen, toiset vaan enemmän kuin toiset."

Veikko Lavi. Se oli ensimmäinen c-kasetti, jonka lainasin kirjastoautosta ala-asteella. Olin vasta saanut kirjastokortin, enkä tiennyt kaseteista mitään. Kysyin kaveriltani Juntusen Jannelta, että mikä kasetti minun kannattaisi lainata. Mies mietti hetken ja selasi kasetteja. Sitten hän nosti sieltä kasetin, jonka kannessa oli vanha, ryppyinen, valkotukkainen mies. "Ota tämä. Tämä on hyvä." En tajunnut huumorin pilkettä kaverin silmässä.

"No ei kai. Ootko nä muka kuunnellu tätä", sanoin. "On on. Tämä on hyvä." Minua epäilytti. Ei kai nyt valkotukkainen, vanha mies voi laulaa poppia? Mutta olihan John Scatmankin. No helvetti. Luotetaan kaverin sanaan. Lainasin sitten Veikko Lavin. Menin kotiin ja jännittyneenä laitoin kasetin pesään.

"Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä. Jokainen ihminen vain elää hetken sen, sen minkä kohtalo on hälle määräävä."

Ei ollut ihan poppia. Tajusin tulleeni vedätetyksi. Mutta juttu jäi erinomaisesti mieleen.

Kirjoittamisen ilo

2008-05-04T12:42:00.002+03:00

Tervehdys.

Viime päivityksestä on aikaa. En nytkään ala vääntää mitään tiukkaa syväanalyysia elämästä. Ajattelin vain sanoa, että on ollut viime aikoina aika paljon kaikenlaista ajattelemista. Kirjoittamisen ilo tuntuu olevan kadonnut.

Kyllä se sieltä jossain vaiheessa taas löytyy, mutta juuri tällä hetkellä ei kannata väkinäisesti tuottaa tekstiä.

Vappu on pian

2008-04-16T12:44:00.004+03:00

Thaimaan Bangokissa vietettiin thaimaalaista uutta vuotta. Kolmipäiväiseen juhlintaan kuuluu muun muassa veden pärskyttely.

Kuvaan ei tarvitse vaihtaa kuin suomalainen mies, jolle laitetaan haalarit päälle, niin a vot. Suomalaista vapun juhlintaahan siinä. Ja vesikin muuttui viinaksi.

(Kuva: DAVID LONGSTREATH / AP ja Helsingin Sanomat)

Maalivahtiongelma

2008-04-15T20:26:00.004+03:00

Suomen leijonilla on edessään ilmeisesti maalivahtiongelma tulevissa jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa. Tuorein kieltäytyjä on Calgaryn viime aikoina murtunut muuri Miikka Kiprusoff. Aikaisemmin on selvinnyt, etteivät ainakaan Atlantan Kari Lehtonen tai Toronton Vesa Toskala ole käytettävissä. En tiedä mikä on Columbuksen Fredrik Norrenan tilanne.

Minnesotan Nicklas Bäckström jatkaa todennäköisesti play offeissa ja leikö Philadelphian Antero Niittymäkikään kiinnostunut. Ainoa NHL-apu on tällä hetkellä Tampa Bayn Karri Rämö, jota ei kyllä valitettavasti voi kutsua vielä miksikään huippuveskariksi, vaikka mies NHL:ssä torjuukin. Ei taida St.Louisin Hannu Toivonenkaan olla tulossa.

Joukkueessa ovat tällä hetkellä lisäksi Petri Vehanen ja Sinuhe Wallinheimo. Näillä maalivahdeilla ei valitettavasti mitaleille ylletä. Heippa vain mitalit. Sama laittaa vaikka Ari Sulander Sveitsistä kehiin.

Ja sitten loppukevennys. Naapurin Erkki lähetti kuulemma Mega-Paulalle pari morseviestiä tuossa taannoin. Erkki arveli, että saat tsiigailla miltä se näyttää kun haluaa työntyä sinuun ja toivoo pehmeiden huuliesi hellivän. Kuin suoraan Raakelin elokuvasta. Onneksi Erkki on vain tavallinen omenamehun nautiskelija.

Jos Ike olisi vain katsonut pornoa...

2008-04-14T12:15:00.003+03:00

Ahvenanmaa kielsi sitten virkamiehiltään pornon katsomisen hotelleissa. Tai siis käytännössä pakotti nämä matkustamaan "pornottomiin" hotelleihin. Malli tulee Ruotsista, jossa on pidetty jo pitemmän aikaa listaa pornottomista hotelleista.

Nyt Suomi onneksi teki kuitenkin päätöksen, jonka mukaan maan virkamiehet saavat majoittua pornokanavia näyttäviin hotelleihin ja katsella pornoa minkä jaksavat, omaan piikkiinsä tottakai. Mutta olisihan se ollut todella väärin, jos maksukanavat olisi virkamiehiltä kielletty.

Olisi syntynyt paljon enemmän "Ike-kohuja" ja tekstiviestit olisivat lennelleet korttelin thaihierontapaikkoihin. Voi voi, olisi Ikenkin vain pitänyt tyytyä pornon katseluun hotellihuoneen uumenissa, niin kaikki olisi hyvin. Eikä kukaan olisi älynnyt julkaista nyt näitä Vanhas-Masan erotiikkaviestejä.

Opelle turpiin

2008-04-11T13:15:00.003+03:00

Opettajat valittavat työnsä raskaudesta ja nykyajan oppilaiden rauhattomuudesta. Valitus ei kumpua tyhjästä.

Tämän osoittaa todeksi muun muassa tämä Ilta-Sanomien verkkolehdestö löytyvä amerikkalainen kännykkävideo, jossa poikaoppilas pieksee naispuolista kuvaamataidon opettajaa.

Eikä kukaan mene väliin. Kellään ei kiinnosta vittujakaan. Opettaja kiljuu ja muut vain naureskelevat. Mistä tämä kertoo? Olisipa ollut mukava nähdä, miten tuo päättyi.

Ja mitähän minäkin olen tekemässä suuntautuessani äidinkielenopettajaksi?

Taloudellista sponsorointia parisuhteessa ja Reberbahnilla

2008-04-02T18:19:00.004+03:00

Iltalehti haastatteli Johanna Tukiaista kohun jälkeen. Joukossa oli mm. seuraava kysymys-vastaus:

Tulosi olivat vuonna 2006 verotietojen mukaan 0 euroa. Millä elätät itsesi ja katat kalliin elämäntyylisi?

- Viime vuonna firmani liikevaihto oli yli 50 000 euroa. Minulla on hirveän paljon menoja, joten tuloni ja menoni menevät aika tasan. Ei tässä ole rikastumaan päässyt. Teen kovasti töitä tämän elämäntyylin eteen, mikään ei ole tullut helpolla. Minulla on ollut parisuhteita, joissa minua on sponsoroitu taloudellisesti hyvin paljon.

Kiinnostavinta edellä mainitussa on viimeinen lause, johon tämän aamun Radion Rockin Heikelä ja Linnanahde korporaation jompikumpi takertui (en erota niitä jampppoja äänestä). Minkälainen on sponsoroitu parisuhde?

"Jääkiekkojoukkueillahan on sponsoreita. Sponsorit antavat rahaa, ja sitten joukkueen täytyy tehdä jotain vastapalvelukseksi. Mitä se tarkoittaa parisuhteessa?"

"Jos menen Reberbahnille ja sponsoroin siellä työskenteleviä naisia, niin onko se sama asia kuin tässä Tukiaisen jutussa?"

Jatko ajatusyhteyden voi jokainen itse päätellä.

Mitä olisimmekaan ilman teitä?

2008-03-28T10:21:00.001+02:00

"Nisäkkäillä naaras on seksisuhteissa valikoivampi sukupuoli, ja koska naaraiden kesken on osittain samat valintakriteerit, tästä seuraa, että tietyt urokset saavat paljon naaraita ja jotkut jäävät ilman."

- tutkija Anna Rotkirch, HS 28.3.08

Ja HS-raati oli muka sitä mieltä, että naisilla ei ole miehiä enemmän seksuaalista valtaa. Paskapuhetta.

Juttu.

Bottoms up Finland 2008

2008-03-27T12:11:00.013+02:00

Yks kaveri soitti tuossa. Olivat olleet äijäporukalla mökkeilemässä. Halusi, että kerron mitä siellä tapahtui. Session nimi oli mahtipontisesti "Bottoms up Finland 2008" (konseptia aletaan ilmeisesti kaupata naapurimaihin ja tulevaisuudessa lienee luvassa Bottoms up Denmark ja Bottoms up Sweden). Aiemmin tapahtuman nimi oli ollut "Bottoms up Weekend". Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman nimi uusiutui, koska tilaisuus alkoi tällä kertaa jo torstaina, eikä sitä niin ollen voinut laskea viikonlopputapahtumaksi.

BuF 2008:ssa olivat mukana taiteilijanimet Seppo Taalasmaa, Kari "Runk-Kari, Vicky Rostin veli" Taalasmaa, Lasse Sievinen, Ismo Haluutsäturpaas sekä Törmänen.

Illanvietto alkoi juhlallisesti kun Seppo ja Vicky Rostin veli pitivät juhlapuheen ja luovuttivat juhlijoille BuF 2008 -paidat. Niitä pidettiin koko pitkä viikonloppu, ja ne haisivat arvatenkin hyvältä sunnuntaina. Ensimmäinen ilta meni pitkälti nestetasapainon saavuttamiseen ja "Psykedeliaa" ja "Shellin baariin" sekä "Kaiken takana on nainen" -Idols-harjoitteluun.

Mökin saunassa ei ollut laisinkaan valoja, mikä sinänsä saattoi olla ihan hyvä. Viikonlopun naiskauneudesta vastasi ainoastaan Kiira Korpi. Perjantaiaamuna ensimmäiset pystyssä olleet sissit katsoivat televisiosta Korpea ja jännittivät tulosta, joka oli etukäteen tiedossa. Päivällä BuF-osallistujat suuntasivat läheiselle vesistölle. Matkan varrella ryhmä kohtasi koiria, joilla oli ylimääräistä nahkaa. Ismo ihastui koiriin. Runk-Kari ja Seppo kävivät hiihtämässä mehtäsuksilla järven toisella puolella. Ismo "Mitävittua" Haluutsäturpaas ja Lasse Sievinen saivat pieniä ahvenia. Lasse perkasi pari ahventa ja Ismo söi ne. Olivat kuulemma hyvää, kertoi naapurin poika.

Perjantai-ilta muodostui kohtalokkaaksi. Hyvässä vauhdissa ollut ilta muuttui saunan jälkeen humalaiseksi. Leijona-pulloja sikisi koko ajan jostain, ja kirkas viinahan ei yleensä tarkoita hyvää. Joku Einstein keksi, että nyt lähdetään taksilla Taivalkosken yöhön. Ja niin tapahtui. Kari ja Törmänen jäivät kämpille. Ismo harmitteli uudessa baarissa, kun ei näe mitään. Joku paikallinen koitti varastaa Ismon tulevaisuuden-häikäisyn-estäjät, mistä Ismo sydämistyi. "Mitä vittua", kaikui sen jälkeen koko viikonlopun.

Paluumatkalla Sepolta katosivat silmälasit sekä lompakko. Lompakkoa ryömittiin tilataksin lattialta. Silmälasit löytyivät mökiltä keittiön pöydältä. Lompakko löytyi seuraavana aamuna taksista. Seppo ja Kari ottivat karaokebiisistä vaarin ja kävivät Taivalkosken Shellillä bilistelemässä. Lauantai meni puhallellessa.

Naapurin pojat kuitenkin juorusivat, että hauskaa oli ollut. Huhu kertoo, että "BuF 2008 II" saatetaan nähdä syksyllä Hailuodossa.

Hitchcokin lintu karkasi

2008-03-27T12:03:00.002+02:00

Helsingin Sanomien päivän "Maailman kuvia" -sarjasta löytyy tämä kuva 26.3. Renee de Kleijn on napannut kuvan linnusta, joka on ilmiselvästi karannut Alfred Hitchcokin elokuvasta.

Harmaalokki pistelee poskeensa täysikasvuisen mustarastaan Texelin saarella Hollannissa.

Ah, ihanaa lintujen viserrystä. Niin kaunista. Lokit liitelevät kauniisti meren yllä. Ja tuolla lihansyöjälokki pistelee poskeensa lajitover.... tuota. Älä katso sinne pikku-Timo.

Satu Tuomisto on tyhmä

2008-03-26T23:31:00.003+02:00

Miss Suomi Satu Tuomisto ei ole tiennyt Suomen itsenäisyyspäivää, vaan on arvellut isänmaamme itsenäistyneen vuonna 1952. Älykkömissi mokaa julkisesti ensi perjantain Kuudes aisti- ohjelmassa. "Sanoin vuosiluvun nopeasti ja sen tarkemmin miettimättä. En tiedä mistä se mieleeni tuli, sotkin sen varmaan johonkin toiseen vuosilukuun."
Iltalehti soitteli Satulle. Satu-tyttö ei tunnusta, että häntä tai muitakaan missejä voisi tämänkaltaisten virheiden johdosta kutsua tyhmiksi.

"Tällaisilla asioilla ei voida millään tavalla mitata sitä, että onko joku tyhmä vai ei. Minua ei vain historia kiinnosta. Jos joku sanoo minua sen vuoksi tyhmäksi, niin ihan sama.

Väärin. Väärin ja väärin. Jos tyyppi ei tiedä, minä vuonna oma synnyinmaa on itsenäistynyt niin todellakin on oikeus sanoa tyhmäksi! Tyhmä. Tyhmä. Tyhmä.

Minimiasiat, jotka omasta maasta on tiedettävä ovat lippu, rahayksikkö ja itsenäistymisvuosi (ja päivä). Jos näitä peruskoulussa päntättyjä asioita ei tiedä, niin todellakin saa haukkua tyhmäksi. Ihan sama kiinnostaako historia vai ei!

Faktalaatikko: Suomi - itsenäistyi 6.12.1917. Lippu: siniristilippu (kuvassa). Rahayksikkö: euro.

Siteeramaani juttu löytyy Iltalehdestä. Ilta-Sanomat nappasi kuitenkin skuupin.

Suuri johtaja

2008-03-18T17:33:00.003+02:00

Tiibetin hengellinen ja poliittinen johtaja Dalai-lama aikoo erota tehtävästään, jos Tiibetin väkivaltaisuudet ryöstäytyvät käsistä. Koska muuta vaihtoehtoa ei ole (HS).

Siinäpä vasta suuri johtaja. Sota uhkaa, parempi karata. Eikös suuren johtajan pitäisi nostaa kansansa suosta. Ei vissiin.

Pallo-Karhut lentopallon pääsarjaan

2008-03-17T23:14:00.002+02:00

Kuusamon Pallo-Karhujen naisten lentopallojoukkue teki kuusamolaista urheiluhistoriaa nousemalla lentopallon SM-liigaan. Yksikään kuusamolainen palloilujoukkue ei ole ennen pelannut minkään palloilulajin pääsarjatasolla. Uskomaton teko.

Lähinnä luonnostaan ja Rukan hiihtokeskuksesta tunnetussa, 17.000 asukkaan matkailukaupungissa vannottiin pitkään jääkiekon nimeen, mutta Suomi-sarjaa korkeammalle eivät kiekonpelaajat koskaan ole nousseet. Nykyään pelataan muistaakseni 2.divisioonaa, ja sitäkin heikolla menestyksellä. Salibandyjoukkuekin kukoisti jossain vaiheessa, mutta tällä hetkellä miehet eivät edes pelaa sarjatasolla.

Ei voi muuta sanoa, kuin onneksi olkoon PaKa ja valmentaja Mika Määttä! Toivotaan, että PaKa pystyisi laittamaan kampoihin ensi kaudella muutamissa otteluissa. Sarjapaikan säilyminen olisi mahtavaa.

Pakko käydä ensi kaudella katsomassa naisten pelejä jo. Tällä kaudella en ehtinyt yhteenkään peliin, viime kaudella kävin yhdessä pelissä. Se oli jännittävää katsottavaa. Nyt on Kuusamossa suomenmestaruussarjan joukkue!

Homo-Marski oli hanurista

2008-03-17T23:05:00.000+02:00

Ylen tv1 esitti tänään kohutun "Homo-Marski"-animaation. Se oli ihan hanurista. Minulle tuli suorastaan paha olo, kun katsoin sitä. Kurkkuun kihosi tunne, kuin kohta voisi oksentaa. Animaatiomiehet pökkivät toisiaan perseelle ja kohta toiselle kasvoi siivet. Ja Mannerheim oli hanuristaan kiinni matkalaukussa.

Tämä oli jotakin ihan liian taiteellista meikäläiselle. En vaan ymmärtänyt. Voi olla, että olen tyhmä, mutta tämä oli aivan surkea. En tosin muutenkaan ole animaatioiden ystävä.

Susanna Penttilä tunnusti blondiutensa

2008-03-13T12:31:00.004+02:00

Playboylle työskentelevä ruotsalaisvalokuvaaja Bingo Rimér tuumaa Ilta-Sanomien sivuilla, että suomalaisnaisilla on vähemmän mahdollisuuksia päästä lehteen, koska heillä on enemmän aivoja kuin rintoja.

Siihenpä innostui Playboyn sivuilla keikistellyt Susanna Penttilä IS:n mukaan "ihmettelemään": "Minä olen sentään poseerannut viidessä lehdessä, joten eikö se kerro jo aika paljon."

Voihan se olla, että kertookin. Susanna juuri tunnusti, että hänellä ei ole aivoja. Nyt hän on siis viimein Suomen virallinen Blondi.

Tuo Ouluunkin mainosautot O2 media!

2008-03-12T23:32:00.003+02:00

Hesari kirjoittaa (linkki juttuun) että Helsingistä voi pian vuokrata pikkuriikkisen Smart-henkilöauton vuorokaudeksi viidellä eurolla. Halpaa hintaa selittää se, että vastineeksi vuokra-autoilija viettää ajopäivänsä ympäri kaupunkia kiitävänä mainostelineenä.

Kuinka mahtavaa! "Perushintaan kuuluu auto ja navigaattori, ja sillä saa ajaa 100 ajokilometriä", autoja vuokraavan O2 median toimitusjohtaja Ilkka Tiainen kertoo.

Tuo Ouluunkin tuollaiset Ilkka! Kuinka helppoa olisi minunkin mennä kauas korpeen Linnanmaalle yliopistolle täältä keskustasta. Ja sitäpaitsi tuo tulisi halvemmaksi kuin edestakainen keskusta-Linnanmaa-keskusta -väli Koskilinjojen joukkoliikenteellä.

Mainosautoja! Tänne! Heti! Minä voisin mainostaa mitä vain. Vaikka Viagraa tai Toivo Sukaria.

(Kuva varastettu Hesarin verkosta ja kuvan on ottanut Anne Váten.)

"Kyllähän se överiksi menee, jos animaatiossa joku kirgiisi jyrsii Suomen tulevaa presidenttiä."

2008-03-06T21:30:00.004+02:00

Onko Juhana Helmenkalastaja homo? Onko David Beckham homo? Onko Jasper Pääkkönen homo? Ehkä samoilla perusteilla näinkin voisivat jälkipolvet sadan vuoden päästä ajatella, nyt kun kerran Mannerheimkin on leimattu homoksi. Illan A-Talkissa pohdittiin asiaa, jota varmaan on pohdittu jo vuosia sitten.

Mannerheim on pitänyt vaatteista ja pukeutumisesta, hän on pyrkinyt olemaan aina hienosti pukeutunut ja laittautunut. Mannerheimissa oli kuulemma paljon naisellisia piirteitä. Nykyään Mannerheimia sanottaisiin ehkä metroseksuaaliksi. Illan A-Talkissa tunnutaan kääntyvän siihen, että Mannerheim olikin bi-seksuaali. Aivan kuin se olisi jonkinlainen myönnytys. Homo, mutta pitää myös naisista.

Mannerheim on kuulemma pitänyt kauniiden ja älykkäiden naisten seurasta. Kukapa ei. Minäkin. Mannerheimin elämäkertakirjoittajan tytär oli kertonut, että Mannerheim oli mahdollisesti jopa säädellyt omaa seksuaalista haluaan, eikä ollut välttämättä naisista seksuaalisesti kiinnostunut. Gustaf Hägglund sanoi lähetyksessä hyvin: "Mies (C.G.E.M.) oli yli viisikymppinen kun tuli Suomeen, ja tilastollisesti moni saattaa siinä iässä jo olla impotenssi, että kyllä ne seksuaalihalut vähenevät."

Tuo animaatiotaiteilija Katariina Lillqvist on erittäin ärsyttävän oloinen. Sen kasvotkin ovat täysin ilmeettömät. Se puhuu kuin vahanukke. On muuttunut samanlaiseksi kuin taiteensa. Murhaaja-Mannerheim. Teurastaja. On ainakin tämä animaatioelokuva nyt saanut valtavasti julkisuutta. Että ei huono mediatemppu. Uralin perhosta odotellessa.

Mannerheimin pimeä puoli? Entäs Hitlerin valoisa puoli? Ei hyvää tuoda esiin, vain pahaa. Tai siis mikä tässä sitten on pimeää? Se, että valkoiset tappoivat sisällissodassa punaisia? Entäs toisinpäin?